Elina Kemppainen
HEINOLAN reumasairaalan lakkauttaminen on tuonut entistä vaativampia reumaleikkauksia Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Lappeenrannassa käyvät leikkaamassa muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) Peijaksen sairaalan jalkateräortopedi sekä Husin käsikirurgi, jotka leikkaavat hankalia reumajalkateriä ja reumakäsiä.
Ortopedian ylilääkärin Matti Wennerstrandin mukaan keskussairaalan omat lääkärit hoitavat myös entistä enemmän reumaortopediaa.
Muut vaikeat reumaleikkaukset, jotka aikaisemmin ostettiin Reuman sairaalasta, hoidetaan nykyäänkin ulkopuolisin ostopalveluin.
– Ne potilaat, joita omat ja vierailevat ortopedit eivät pysty leikkaamaan Lappeenrannassa, lähetetään Husin reumayksikköön Peijaksen sairaalaan, Wennerstrand kertoo.
Keskussairaala on jo aiemmin hoitanut suurimman osan reumaortopediasta itse, esimerkiksi rutiinitekonivelleikkaukset ja tyypilliset jalkaterä- ja käsikirurgiset reumaleikkaukset.
Wennerstrandin mukaan ostopalveluina Lappeenrannassa tehtävät leikkaukset tuovat huomattavat säästöt keskussairaalalle ja veronmaksajille, koska salista ja muusta henkilökunnasta ei tarvitse maksaa toiselle sairaalalle.
WENNERSTRAND arvioi, että eteläkarjalaisten aikuisten reumapotilaiden ortopedinen hoito on saatu järjestymään hyvin Reuman sairaalan lakkauttamisen jälkeen. Valituksia on tullut vähän.
Hänen mukaansa tarve ostaa reumaleikkauksia Heinolasta väheni huomattavasti jo ennen sairaalan lakkauttamista. Hyvän talouden aikaa Heinolasta ostettiin paljon leikkauksia, jotka olisi voitu tehdä keskussairaalassa.
Sairaalan lopettaminen on vaikutti kuitenkin Heinolan pitkäaikaisten potilaiden hoidon laatuun.
Arviolta satakunta eteläkarjalaista reumaortopediaa vaativaa vaikeahoitoista reumapotilasta oli säännöllisessä hoidossa Heinolassa, jossa heille oli vuosikymmenien aikana tehty lukuisia leikkauksia. Heidän hoitosuhteensa katkesivat.
– Pitkäaikainen hoitosuhde on potilaalle helpompi, koska silloin tietämystä potilaasta kertyy paljon. Meillä ei ole keskussairaalassa automaattisesti reumasairaalan papereita ja röntgenkuvia, vaan ne pitää tilata potilaskohtaisesti, Wennerstrand toteaa.
Ylilääkärin mukaan sairaalan lakkauttaminen katkaisi myös pitkän reumahoitojen tutkimusperinteen.
WENNERSTRANDIN mukaan reumakirurgiaa tarvitsee aiempaa pienempi joukko. Reumaleikkausten kokonaismäärä on vähentynyt viime vuosina huomattavasti uusien lääkkeiden ansiosta.
– Lääkkeiden ansiosta niin sanotut puhdistusleikkaukset ovat jääneet lähes kokonaan pois. Ne hoidetaan lääkkeillä. Vasta kun nivelet tai jänteet ovat tuhoutuneet, tarvitaan leikkauksia edelleen, Wennerstrand sanoo.
Reumasairaalan konkurssi vaikutti
leikkauspotilaisiin
Reumapotilaiden hoito Reuman sairaalassa Heinolassa loppui viime keväänä, koska sairaala meni konkurssiin.
Etelä-Karjalan keskussairaala on jo aiemmin hoitanut itse esimerkiksi rutiinitekonivelleikkaukset ja tyypilliset jalkaterä- ja käsikirurgiset reumaleikkaukset.
Nyt vierailevat kirurgit ja keskussairaalan omat ortopedit hoitavat reumapotilaita aiempaa enemmän.
Olkapään tekonivelleikkaukset ostetaan Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta, koska leikkaussalikapasiteetti ei riitä Lappeenrannassa.
Reumaosaston apulaisylilääkärin Reijo Linnan mukaan reuman konservatiiviset hoidot ovat keskussairaalassa samat kuin Heinolassa.
Reumapotilas toivoo hoidon laadun säilyvän
Lappeenrantalainen Kirsti Piiroinen on odottavalla kannalla. Takana on ensimmäinen käynti Etelä-Karjalan keskussairaalan reumapoliklinikalla Heinolan reumasairaalan lakkauttamisen jälkeen. Ennen Piiroisen nivelreumaa hoidettiin Heinolassa.
– Olin todella tyytyväinen Heinolassa saamaani hoitoon. Nyt on odottava olo, että miten hoito järjestyy keskussairaalassa. Ensimmäisestä lääkärikäynnistä jäi myönteinen kuva, Piiroinen pohtii.
Mahdolliset tulevat leikkaukset tehdään Lappeenrannassa tai yliopistosairaalassa.
Piiroisen hoito siirrettiin alun perin Heinolaan, kun hänen oireensa pahenivat vuonna 2004. Kädet kipeytyivät niin, että hänen oli vaikea avata kotiovea avaimella. Toimistotyö kävi raskaaksi ja hän joutui jäämään eläkkeelle.
HEINOLASSA Piiroiselle on tehty yhteensä seitsemän leikkausta. Kaikki kontrollikäynnit ovat myös olleet reumasairaalassa. Piiroisen mukaan Heinolassa oli tunne, että potilasta todella hoidetaan. Leikkauksen jälkeen lääkärin kanssa potilasta tapaamaan tuli heti fysioterapeutti tai toimintaterapeutti.
– Heinolasta järjestettiin myös käynnit oman paikkakunnan toimintaterapeutille ja fysioterapeutille.
Piiroisen mukaan huolehtiminen oli iso apu leikkauksen jälkeisessä kipuvaiheessa. Hän toivoo, että Etelä-Karjalan keskussairaalassakin joku pitelisi samalla tavalla lankoja käsissään.
Piiroinen ymmärtää perustelun, että lääkkeet ovat vähentäneet reumaleikkausten tarvetta. Hän kuitenkin toteaa, että ne potilaat, jotka leikkauksia tarvitsevat, pitää hoitaa.