Anssi Kemppinen
Metsäkoneyrittäjiä haalitaan myrskytuhoalueille kaukaa. Esimerkiksi Metsäliitolla on Sulkavan myrskyseuduilla koneketjuja muun muassa Vaasasta ja Rautjärven alueilla Savitaipaleelta sekä Nurmeksesta.
– Nyt olemme saamassa metsäkoneyrittäjiä Rovaniemeltä ja Ivalosta asti, sanoo hankintapäällikkö Pasi Arkko Metsäliitosta.
Pääosa Metsäliiton Rautjärven ja Ruokolahden korjuuporukasta on saatu koottua lähialueen yrittäjistä. Toimihenkilöitä on kauempaakin.
Lappeenrantalainen yrittäjä Jarko Kylliäinen on siirtänyt monitoimikoneitaan Rautjärvelle Taipalsaarelta, Lemiltä, Pukkilasta ja Myrskylästä. Yrittäjä aikoo olla Rautjärvellä ainakin loppuvuoden.
– Meillä on vuokrattu yksi mökki. Osa työntekijöistä asuu viikon ja perheelliset käyvät päivittäin kotona, sanoo Kylliäinen Koneurakointi Kylliäisestä.
Yrittäjä Matti Jurvanen Savitaipaleelta on tuonut Rautjärvelle kaksi koneketjua. Jurvanen ja hänen työntekijänsä ovat olleet Rautjärvellä reilun viikon.
– Nyt etsitään asuntoja täältä. Olemme ajaneet Savitaipaleelta Rautjärvelle vuorotellen, mutta matkoihin menee aikaa, sanoo Jurvanen Koneurakointi Jurvasesta.
Jurvanen sanoo, että harmistuneille savitaipalelaisille metsänomistajille piti selvittää, että heidän hakkuunsa siirtyvät nyt tuonnemmaksi.
Jurvasen mukaan hakkuutyö myrskytuhoalueilla on rankkaa ja hidasta. Työtä hidastavat erityisesti ristiin rastiin kaatuneet puut.
– Hiekan takia päivässä menee myös esimerkiksi kymmeniä teräketjuja.
Metsäliiton piiripäällikkö Jari Makkosen mukaan monitoimikone hakkaa normaalileimikossa 300-500 kuutiota päivässä, kun myrskymetsässä siitä jäädään alle puoleen.
– On se haasteellisempaa, kun käsitellään jännityksessä olevia puita. Myös laatu asettaa haasteen, sanoo Kylliäinen.
Hidastusta ovat tuoneet myös muutamat isännät, joita on jouduttu poistamaan moottorisahoineen pois hakkuutyömailta.
– Viime viikolla jouduin konahtamaan isännälle, joka pyöri lähellä konetta. Se on vaarallinen paikka, kun ketju voi irrota, sanoo Kylliäinen.
Kylliäisen mukaan isännistä on toki myös hyötyä, kun ovat kertomassa hakkuupaikoista. Tarkkoja leimikoita kun myrskymetsissä ei ole.
Metsäliiton ohjeen mukaan metsänomistaja ei saa turvallisuuden takia olla hakkuutyömailla aputyössäkään.
Metsäliitto antoikin maanantaina Simpeleellä yli 40 yrittäjilleen koulutusta myrskytuhometsän korjuusta, työturvallisuudesta ja laadusta.
Viestinä oli esimerkiksi, että yksin ei hakata. Rengashalkeama taas kertoo puun vioituksesta, eikä katkennut puu kelpaa tukiksi.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Parikkalalainen Eero Matikainen hakkasi monitoimikoneella myrskytuhometsää lähellä Simpeleen taajamaa.