Leena Sallinen
Parikkalan Koitsanlahden hovi saattaa päätyä valtion kiinteistöjen myyntilistalle. Museovirasto ei ole löytänyt sille mielekästä käyttöä tai luotettavaa vuokralaista sitkeistä yrityksistä huolimatta.
– Koitsanlahden hovi on yksi niistä kiinteistöistä, joille emme näe selvää johtotähteä, jotta sitä pidettäisiin strategisena omaisuutena, Museoviraston kiinteistöpäällikkö Anita Hyvärinen valottaa luonnosvaiheessa olevaa Museoviraston kiinteistöstrategiaa.
Siinä arvotetaan noin 90 Museoviraston hallinnassa olevaa valtion kiinteistöä ja linjataan, mistä kohteista virasto voisi luopua.
– On arvioitu, mitkä kiinteistöt ovat niin sanottua strategista omaisuutta, jonka omistaminen on ehdottoman välttämätöntä. Sitten on kohteita, joista pitää arvioida, voiko niistä luopua, täsmentää yli-intendentti Sakari Mentu Museovirastosta.
Mentu toimi puheenjohtajana työryhmässä, joka laati kiinteistöstrategian pohjaksi muistion. Hän ei myönnä, että mahdollinen luopuminen tarkoittaa Koitsanlahden hovin myyntiä, ainakaan vielä.
– Strategia tarkoittaa tavoitteita. Varsinainen ratkaisu myynnistä vaatii enemmän tarkastelua.
Koitsanlahden hovin kohtaloa on tarkasteltu jo 20 vuotta. Tähän asti siitä ei ole saatu muuta tietoa kuin päärakennuksen yli 400 000 euron remonttitarpeet.
– Hätäkorjauksia siellä on tehty, Mentu muistuttaa, mutta myöntää, että Koitsanlahden hoville ei ehkä ihan helposti löydy ostajaakaan.
Museovirasto ei liioin voi myydä arvokiinteistöjään itse. Anita Hyvärisen mukaan valtiolla on niille oma luovutusmenettelynsä.
– Kohde menee loppupeleissä valtiovarainministeriölle, ja ministeriö päättää valtion kiinteistöistä olevan lain mukaan, mitä sille tehdään.
Hyvärisen mukaan Museovirasto on harvoin luopunut kiinteistöistään.
– Joitakin kauppoja ja hallinnansiirtoja valtion sisällä on takavuosina tehty, mutta ei pitkään aikaan. Käyttö- ja vuokrasopimuksia on kyllä tehty eri tahojen kanssa.
Koko keinoarsenaali on nytkin käytössä, sanoo Sakari Mentu. Luumäen Kotkaniemen ylläpidosta Museovirasto käy jo neuvotteluja kunnan kanssa.
Kotkaniemi on toinen strategiamuistiossa olevista Etelä-Karjalan kohteista. Kolmas on Suomenniemen Lyytikkälän talo. Kaikki kolme ovat Museoviraston määrittelyn mukaan avoinna pidettäviä käyttökohteita.
Etelä-Karjalassa on muitakin Museoviraston omistamia kohteita. Niistä tärkeimpiä ovat sotahistorialliset muinaismuistot Suvorovin linnoitusketjun kohteista Salpalinjaan.
KUVATEKSTI
Arkisto/Anssi Kemppinen
Koitsanlahden hovin päärakennusta on runnellut paitsi aika myös luonnonvoimat. Elokuun Veera-myrskyssä rakennuksen päälle kaatunut puu ei Museoviraston mukaan kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä vahinkoja.
Maakunnan arvokiinteistöjä
Museoviraston kiinteistöstrategian Etelä-Karjalan kohteet ovat valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä.
Koitsanlahden hovi Parikkalassa on Suomen ainut lahjoitusmaakartano ja miljöönäkin arvokas. Sen päärakennus toimi paikallisvoimin museona vuoteen 1991, sen jälkeen paikka on ollut autiona.
Kotkaniemi Luumäellä
on presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo. Se on ollut yleisölle avoinna kesäisin.
Lyytikkälän talomuseo Suomenniemellä on eheänä säilynyt talonpoikainen kokonaisuus. Se oli kuluneena kesänä yleisölle avoinna kahden vuoden tauon jälkeen.