Matti Veijalainen
IMATRA. Esko Suikkanen tuntee starat ja tavikset.
Artistit ovat tuttuja lavoilta ja lämpiöistä. Suikkasen kontaktipintaa tähtiin on ollut Imatran kulttuurikeskus, jonka roippeita mies on isäntärenkinä roudannut talon valmistumisesta lähtien.
Paikalliset ihmiset ovat oppineet tuntemaan lähes kaikki kaupungin toimialat kolunneen Suikkasen viimeistään kulttuuritalolla. Siellä täydentyneellä kasvokokemuksellaan Suikkanen, 57, sanoo tuntevansa suurimman osan imatralaisista.
Kerran ihmiset jo pelkäsivät Eskonsa kadonneen, kun häntä ei kylillä aikoihin nähty. Selitys oli, että mies oli uponnut kulttuurikeskuksen uumeniin. Suikkanen oli tekemässä 1 322 ylityötunnin vuosiennätystään.
– Sitä selviteltäessä henkilöstöpäällikkö juoksi henkselit tiukalla tutkimaan, että miten tämä luovitaan kenenkään lähtemättä linnaan.
NYT Suikkanen poistuu kulttuurin kustannuspaikoilta. Häntä odottavat uudet haasteet kaupungin sosiaalitoimen uudessa kuntouttavan työtoiminnan yksikössä. Asiakkaat vaihtuvat konserttiyleisöistä syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin. Työ on heidän työllistämistään kaupungille.
Suikkanen sanoo vaihtavansa alaa innostunein mielin. Nuorisotyöstä hän sai kokemusta jo työskennellessään ennen kulttuurin komennusta kerhonohjaajana.
– Nämä uudet nuoreni ovat ihan tavallisia nuoria. Ajat vain ovat muuttuneet. Kun itse menin ensimmäisiin kesätöihin, sai paikkoja valita melkein mistä tahansa Kaukopään ja Ovakon väliltä.
VUONNA 1986 valmistuneen kulttuurikeskuksen Suikkanen jättää seuraavalle vastaavalle mestarille markkinakelpoisessa kunnossa. Ohjelmatoimistot ostaisivat iltoja enemmän kuin vapaita on talvella antaa.
Taiteilijat ovat Suikkasen mukaan olleet tyytyväisiä talon puitteisiin ja palveluihin. Kohtaamisista kultautuu myönteisiä muistoja. Niistä herkimpiä oli George de Godzinskyn viimeinen konserttivierailu. Kapellimestari kiitti yhteistyöstä antamalla ystävälle signeeratun levylahjan.
MUKAVIA muistoja Suikkasella on myös firaabelitöistä. Hän antoi äänen radion Kakaravaaran legendaariselle Pönttö-Eenokille.
Suikkanen teki ohjelmaa vuosikaudet Olli Saarelan kanssa.
– Sai olla luova hullu. Mentiin ilman käsikirjoitusta. Sovittiin vain mistä jatketaan, jos edellinen jakso oli päättynyt porkkanamaalle.
Tänään Suikkasen on aika jatkaa uusiin leipätöihin. Eenokistakin ehkä vielä kuullaan.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Esko Suikkanen ja Imatran kulttuurikeskus ovat tehneet yhteistä taivalta talon syntymästä saakka. Nyt tiet eroavat kaikessa ystävyydessä.
Esko Suikkanen
Syntyi Jäkönkujalla Vuoksenniskalla 1953. Nykyään itäsiitolalainen.
Kulttuurikeskuksen ensimmäinen käyttömestari. Työtoiminnan ohjaaja tästä päivästä lukien.
Perheessä vaimo ja kaksi aikuista lasta.
Nikkaroija ja kalastaja. Perheväkivaltaa ehkäisevän Jussi-toiminnan aktiivi.