Parikkalan kirkastumisesta Tainionkosken kuvastimeen

Etelä-Karjalan evankelis-luterilaisten kirkkojen vanhimman ja uusimman alttariteoksen välillä on ikäeroa 117 vuotta. Nuijamaan palaneesta kirkosta pelastettu Alma Judenin maalaama alttaritaulu löytyi varastosta ja sai oman paikkansa nykyisestä kirkosta.

Sari Pullinen

Etelä-Karjalassa on kirkkoja 22, joista yksi, Konnunsuon vankilan kirkko, ei ole yleisessä käytössä. Alttariteosten aihevalinnat noudattelevat eri aikojen taiteellisia ilmaisukeinoja sekä kristillisiä käsityksiä.

Maakunnan vanhin alttariteos on Parikkalan kirkolle vuonna 1880 lahjoitettu venäläisen Pietarin taideakatemian jäsenen Grevishevskyn jäljennös Rafaellon maalauksesta, joka sijaitsee Vatikaanissa. Nuorin alttariteos puolestaan löytyy Tainionkosken kirkosta Imatralta. Se on Kristiina Uusitalon vesiaiheinen öljymaalaus vuodelta 1997.

Suurikokoinen maalaus sai tärkeän aseman alttarilla uskonpuhdistuksen aikaan Ruotsin valtakunnassa. Jos alttaritaulua ei ollut, alttariseinälle saatettiin kiinnittää puinen krusifiksi.

1700-luvulla pieneenkin kirkkoon pyrittiin saamaan alttaritaulu, jos seurakunnan varallisuus vain sen salli. Alttaritauluhankinnoissa papisto kääntyi 1840-luvulta alkaen yhä useammin taidemaalariksi kouluttautuneiden tekijöiden puoleen.

Perinteinen kookas alttaritaulumaalaus säilytti asemansa 1900-luvun puoliväliin. Perinteikkyys näkyi myös alttaritaulutaiteen aiheissa: toiseen maailmansotaan saakka sille olivat tyypillisiä raamatulliset kertomukset.

Sotien jälkeen arkkitehdeilla alkoi olla entistä enemmän sananvaltaa alttariteoksiin. Modernistiseen, pelkistettyä ihannetta noudattavaan kirkkotilaan ei haluttu kuvataidetta ”pilaamaan” arkkitehdin kokonaistaideteosta.

Ajatus saavutti huippunsa 1970-luvulla. Arkkitehti Alvar Aallon Imatralle suunnittelema Kolmen ristin kirkko vuodelta 1958 alttareineen, jossa on kolme valkoista puuristiä, on tästä tyypillinen ajan kuva.

1980-luvulla heräsi keskustelu kuvataiteen palauttamiseksi kirkkoihin, ja vesielementti teoksissa yleistyi.

Uutta aihepiiriä edustavat sekä Lappeenrannan Sammonlahden kirkon Brita Flanderin teos Virvoittavien vetten tykö vuodelta 1992 että Tainionkosken kirkon öljymaalaus. Niissä on jätetty tilaa katsojan henkilökohtaiselle tulkinnalle.

Maakunnan uusimman ja vanhimman alttariteoksen välissä on 117 vuotta. Se on suhteellisen pitkä aika, jossa jo voi nähdä, kuinka aiheet ovat muuttuneet.

Täyttä kuvaa suomalaisesta kirkkotaiteesta tai alttaritaulutaiteilijoista maakunnan alttariteokset eivät anna, mutta yleiset ajan kirkkotaiteen kehityslinjat kuitenkin näkyvät.

Kaikki maakunnan kirkkotaide ei ole säilynyt. Esimerkiksi vuoden 1918 sodassa paloivat sekä Joutsenon että Savitaipaleen kirkot alttaritauluineen.

Asiantuntijana jutussa on ollut Kuvataiteen keskusarkiston tutkija Helena Hätönen.

Loput maakunnan alttariteokset jutun toisessa osassa viikon päästä sunnuntaina.

KUVATEKSTIT

Kai Skyttä

Seppo Rautiovaara

Minna Tuomainen

Kai Skyttä

Seppo Rautiovaara

Seppo Rautiovaara

Mika Strandén

Mika Strandén

Kai Skyttä

Seppo Rautiovaara

Marleena Liikkanen

Ylämaan kirkko: Väinö Saikon Ristiinnaulittu-maalaus vuodelta 1939. Aihe on alttaritaulutaiteen suosituin.

Savitaipaleen kirkko: Felix Frang kopioi 1924 Hans Hoffmanin aiheen Jeesus rukoilee Getsemanessa.

Parikkalan alttarimaalaus on maakunnan vanhin, venäläisen Grevizevskijin Kristuksen kirkastuminen, joka on lahjoitettu seurakunnalle 1880.

Imatran Kolmen ristin kirkon alttariteos on esimerkki arkkitehdin kädenjäljestä. Alvar Aalto 1957.

Maakunnan nuorin alttariteos on Imatralla Tainionkosken kirkossa. Kristiina Uusitalon maalaus Nyt katsomme kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin on vuodelta 1997.

Taipalsaaren kirkko: kullattu risti ja teksti Katso, Jumalan karitsa on vuodelta 1894. Alttaritaulu Kristus ristillä poistettiin ja siirrettiin 1894 Viipurin lääninmuseoon. Sen tekijää ei tiedetä.

Joutsenon kirkko: Bruno Tuukkasen mosaiikkitaulu Jeesus vastaanottaa syntisiä on vuodelta 1965.

Saaren kirkko: Laila Järvinen 1934. Fresko Kristuksen taivaaseenastuminen on kooltaan Suomen suurimpia, 44 neliömetriä.

Lappeenrannan Sammonlahden kirkko: Brita Flanderin teos Virvoittavien vetten tykö vuodelta 1992. Kiviurassa virtaa vesi.

Alttariteosten aiheet

Kristuksen kirkastuminen

Kristus ristillä

Kristuksen taivaaseen astuminen

Tulkaa minun tyköni

”Katso, Jumalan karitsa”

Ristiinnaulittu

Kristus ristillä

Jeesus rukoilee Getsemanessa

Jeesus siunaa lapsia

Ristiinnaulittu

Opetuslapset ristiinnaulitun ääressä

Rukoileva perhe kevätkylvöllä

Kristuksen taivaaseenastuminen

”Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo”

Ristiinnaulittu

Ristiltä otto

Jeesus vastaanottaa syntisiä

Virvoittavien vetten tykö

Nyt katselemme kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin

—15 suoraan Jeesukseen viittaavaa, joista seitsemän ristiinnaulitsemisen vaiheista + krusifiksi + kolme ristiä

Kirjoittaja:
Sari Pullinen