Imatran turvakoti joutuu ohjaamaan naapurikuntalaisia Lappeenrantaan

Sosiaali- ja terveyspiirissä käytetään ensi sijassa piirin omaa turvakotia. Imatralle ohjataan, jos Lappeenrantaan ei mahdu. Maalaiskunnista turvakotiin tullaan harvoin.

NAAPURIKUNNISTA Imatran turvakotiin tulevia joudutaan ohjaamaan edelleen Lappeenrantaan. Syynä on se, että Imatra ei kuulu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (sote).

— Tilanne on asiakkaalle kurja, jos hän on tullut illalla tai yöllä turvakotiin Imatralle, mutta joutuukin siirtymään Lappeenrantaan, toteaa ohjaaja Teresa Väisänen Vuoksenlaakson ensi- ja turvakodista Imatralta.

Tapauksia on tänä vuonna ollut imatralaisten mukaan muutamia.

— Voi sanoa, että sote-piiri on mutkistanut asioita, toteaa Vuoksenlaakson ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Ulla Leinonen-Mursu.

SOSIAALI- ja terveyspiirin alueella käytetään perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan Marja Kososen mukaan lähtökohtaisesti omaa eli Lappeenrannan turvakotia.

— Imatran puoleen voidaan kääntyä, jos omat paikat ovat täynnä. Me olemme pystyneet vastaamaan turvakotipalvelujen tarpeeseen kohtuudella, arvioi Kosonen.

Euroopan neuvoston suositus on, että turvakotien perhepaikkoja pitäisi olla yksi jokaista 10 000 asukasta kohti. Lappeenrannan turvakodissa paikkoja on neljä. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella asuu noin 104 000 ihmistä.

— Turvakodin nykyisen käytön perusteella meillä ei ole välitöntä tarvetta nostaa paikkamäärää, Kosonen sanoo.

SEKÄ Imatralla että Lappeenrannassa turvakotiasiakkaat tulevat pääasiassa kotikaupungista.

Lappeenrannan turvakodissa on tänä vuonna asunut 48 henkilöä. Turvakodin tilaston mukaan heistä vain yksi on ollut muusta sote-piirin kunnasta kuin Lappeenrannasta. Piirin ulkopuolelta on tullut kolme asiakasta.

Viime vuonna Lappeenrannan turvakodissa asuneista 54 henkilöstä ei yksikään ollut Lappeenrannan ulkopuolelta.

Imatran turvakodissa on tänä vuonna ollut 39 asiakasta. Viime vuonna asukasmäärä oli 36. Imatran lisäksi turvakotiin on tultu tänä vuonna esimerkiksi Parikkalasta, Ruokolahdelta, Rautjärveltä ja Lappeenrannasta. Kaukaisimmat asukkaat ovat olleet Savonlinnasta ja Punkaharjulta.

MAALAISKUNNISSA perheväkivaltaa paetaan ensisijaisesti sukulaisten ja ystävien luo.

— Maakunnasta ei ole koettu sote-piirin myötä yleisöryntäystä, tietää vastaava ohjaaja Hanna Horttanainen Lappeenrannan turvakodista.

Savitaipaleen, Lemin ja Luumäen johtava sosiaalityöntekijä Ritva Nikkilä tietää maaseutuasukkaiden turvakodin käytön olevan vähäistä.

— Joskus olisi hyvä lähteä turvakotiin. Omiin ympyröihin jääminen ei aina vie asioita eteenpäin.

PARIKKALASTA ja Rautjärveltä turvakotiin hakeutuu vuosittain alle kymmenen henkilöä, arvioi sosiaalijohtaja Sirkka Pennanen.

Pennasen tietojen mukaan pohjoiset kunnat voivat tarvittaessa käyttää lähinnä olevaa Imatran turvakotia.

— Sosiaalipäivystys ohjaa ihmiset Lappeenrantaan.

Etelä-Karjalan turvakodit päivystävät 24 h

Lappeenrannan turvakoti, puh. 040-351 6477, Saratie 20 B 11.

Vuoksenlaakson ensi- ja turvakoti, Imatra, puh. 05- 472 4909, Karhumäenkatu 73.

Päivystävät jouluna ja uutena vuotena normaalisti eli 24 tuntia vuorokaudessa.

Turvakoti on perheväkivaltaa kokeneiden tai sillä uhattujen aikuisten ja lasten väliaikainen turvapaikka.

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen