Lappeenranta sai verotuloja odotettua enemmän

Kärsivällisyys ja maltti voittivat juustohöylän, arvioi hyvin päättynyttä budjettivuotta kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.

Lappeenrannan tämän vuoden verokertymä on selvästi odotuksia suurempi. Budjettiin verrattuna tulo- ja yhteisöverojen kasvu on 3,2 prosenttia. Kokonaisverokertymä oli 233,2 miljoonaa euroa, kun talousarviossa veroja ennakoitiin kertyvän 225,3 miljoonaa euroa.

Rahoitusjohtaja Vesa Matikainen pitää tulosta vuoden takaisiin odotuksiin nähden kohtuullisen hyvänä, koska koko verotulopotin ennakoitiin jäävän tänä vuonna miinukselle.

– Meidän osalta kasvua oli kaikissa veromuodoissa. Suurin merkitys on ansio- ja pääomatuloverojen kasvulla.

Tuloveroja kertyi yhteensä 206 miljoonaa euroa, missä on 3,5 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Yhteisöveroja kertyi 14,7 miljoonaa euroa. Kasvua oli 4,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kiinteistöveroja kaupunki keräsi 13,5 miljoonaa euroa, mikä oli 1,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Matikaisen mukaan verotulojen kasvu tarkoittaa sitä, että kaupunki saavuttaa vähintään tälle vuodelle laaditun budjetin mukaisen tuloksen.

– Budjettiin saattaa tulla jopa plussaakin, mutta se riippuu kaupungin muista tulovirroista, joista ei vielä ole tarkkoja lukuja tiedossa.

Myös kaupunginjohtaja Seppo Miettinen on tyytyväinen tulopohjan kasvusta.

– Vuosi alkoi epävarmoissa merkeissä. Edellinen vuosi oli vaikea verotulojen ja työllisyyden osalta. Päättymässä oleva vuosi on kuitenkin huomattavasti odotuksia parempi. Veroja ja valtionosuuksia kertyy ennakoitua enemmän.

Takaiskujakin on tullut. Kaukaan vaneritehdas lopetettiin ja valtio muisti Konnunsuon vankilan lopetuksella.

Miettinen iloitsee kuitenkin myönteisistä asioista.

– Rauhan alueen rakennustöiden käynnistyminen ja Huhtiniemen hotellin investoinnin varmistuminen nostavat kaupungin matkailustatusta. Ne antavat koetuista murheista huolimatta uskoa tulevaisuuteen.

Kohentuneen taloustilanteen taustalla Miettinen näkee ratkaisut, joita kaupunki teki taantuman alkaessa.

– Valitsimme kärsivällisen etenemisen ja uudistusten tien, emmekä tehneet äkkijarrutusta. Jatkoimme rakenteellisia uudistuksia ja luotimme niiden vaikutuksiin tuottavuuden parantamisessa ja kustannusten hallinnassa.

Tämän vuoden menokehitys on Miettisen mukaan hallinnassa, ja kun ensi vuoden talousarvio on maltillinen, kärsivällinen työ ja juustohöylän hylkääminen talouden tasapainottamisessa näyttävät nyt viisaalta linjalta.

– Vuosi päättyy talouden kannalta myönteisesti. Voimme mennä luottavaisesti ensi vuoteen, koska saimme nyt paremman lähtökohdan tulevalle vuodelle.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki