Etelä-Karjalan maakuntakaavan vahvistaminen ympäristöministeriössä kulminoituu kauppapaikkoihin.
Ministeriön linja on tiukka. Punakynä on heilunut tiuhaan tahtiin Suomi-neidon lantioilla. Sitä pelkäävät myös Etelä-Karjalan edunvalvojat.
Helsingissä ahkerasti kaavamerkintöjä lobannut maakuntajohtaja Timo Puttonen sanoo monilla ministeriön virkamiehillä olevan yhä hämärä käsitys siitä, mikä merkitys rajalla ja Venäjällä on maakunnan vahvuuksille ja erityispiirteille.
Ministeriön tiukka linja hirvittää Puttosta, mutta hän toivoo kaavalle vahvistusta vielä tällä hallituskaudella.
– Luotan ministeri Jan Vapaavuoren (kok.) harkintaan enemmän kuin ministeriön virkamiehiin.
Etelä-Karjalan liiton ympäristöministeriölle toimittamat selvitykset kertovat Puttosen mielestä maakunnan poikkeuksellisen vahvasta alueellisesta erityispiirteestä.
– Kauppapaikkojen kaavavaraukset eivät ole miltään osin ylimitoitettuja, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain vastaisia.
Maakuntakaavassa kauppapaikat ovat varauksia, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuden rakentaa liiketiloja, mutta eivät siihen pakota, Puttonen muistuttaa.
– Meidän velvollisuutemme on varmistaa kaavalla, että elinkeinoelämällä ja kaupalla on hyvät toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.
Puttosen mielestä vaatimus suurkaupan yksiköiden sijoittamisesta kaupunkien keskustoihin on täysin mahdoton esimerkiksi Lappeenrannassa. Reserviä pitää olla myös muualla.
Puttonen muistuttaa, että maakuntakaava laaditaan seuraavan 25 vuoden tarpeille.
Hän pitää todennäköisenä, että sinä aikana toteutuu EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus, ja rajan ylittävässä liikkumisessa siirrytään yhä enemmän ympäristöystävällisten hybridi- ja sähköautojen käyttöön.
– Meillä on monia perusteita olettaa, että venäläisten ostosmatkailu Etelä-Karjalaan kasvaa tulevaisuudessa.
Oletusta tukee Puttosen mielestä sekin, että tulliliiton raja tuskin laajenee Venäjälle, mikä tuo venäläisille pysyvän ostosedun rajan tälle puolelle.
Etelä-Karjalan Venäjä-kortti vahvistuu EU:n ja Venäjän integraation syventyessä. Se vaikuttaa Puttosen mukaan maakunnan ostovoimaan ja myös moniin muihin alueen toimintoihin.
Maakuntakaavassa korostuu Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen muutos. Kauppa ja matkailu ovat nousevia toimialoja. Ne ovat monipuolistaneet aikaisemmin metsäteollisuuteen painottuvaa elinkeinotoimintaa.
– Kauppa ja matkailu ovat nousseet alueen vientiteollisuuteen verrattavaksi toimialaksi. Tämä pitäisi nähdä ja tunnustaa myös ympäristöministeriössä, Puttonen toivoo.