Ilpo Leskinen
LAPPEENRANTA. Arjen tavalliset asiat ovat suurin riitojen ja konfliktien aiheuttaja Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo, että eniten konflikteja asukkaiden välillä syntyy esimerkiksi keittiön, pesukoneen ja kuivaushuoneen käyttövuoroista sekä katsottavien tv-kanavien valinnasta.
Suurista periaatteellisista asioista tai etnisistä ja uskonnollisista riidoista ei ole kysymys.
JOUTSENON vastaanottokeskuksessa sattui uudenvuodenaattona joukkotappelu. Siihen osallistui parikymmentä ihmistä. Tappelu syntyi Irakista ja Ingusiasta tulleiden turvapaikanhakijoiden välille.
Perjantaisessa tapauksessa oli Jäppisen mukaan kyse samanlaisista erimielisyyksistä. Tilanne vain pääsi kärjistymään väkivallan asteelle, mitä sattuu harvoin.
– Tappelussa oli vastakkain kaksi eri kansanryhmää, joiden kotimailla ei ole vihanpitoa keskenään. Henkilökunta toimi tilanteessa erinomaisesti. Heidän toiminnassaan ei ole mitään moitittavaa.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa on noin 370 asukasta noin 30 eri kansallisuudesta. Enimmillään Tiuruniemeen mahtuu 450 asukasta.
Vaikka keskus ei olisi täyteen asutettu, sen yhteiset tilat ovat ahtaanpuoleiset. Ahtaus on omiaan aiheuttamaan vastahankaisuutta.
– Huoneet ovat pienet, käytävät kapeat ja keittiötilat ahtaat.
KESKUKSEN työntekijät saavat turvallisuusasioista ja tomintaohjeista jatkuvaa koulutusta. Konfliktin sattuessa pakolaisohjaajilla on toimintaohjeet selkäytimessä. Heidän ei tarvitse erikseen miettiä mitä tehdä.
– Tilanteet tulevat yllättäen eikä kaikkea pystytä ehkäisemään ennalta.
– Aina kun tulee ristiriitatilanne, joka uhkaa kärjistyä väkivallaksi, poliisit hälytetään paikalle. Kynnys poliisin kutsumiseen on alhaalla.
Vastaanottokeskuksilla ei ole erityistä ohjetta eri kansallisuuksien tai uskonnollisten ryhmien pitämiseksi erillään.
– Akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi Kosovon kriisin tai Jugoslavian sisällissodan aikana, vastapuolet sijoitettiin eri vastaanottokeskuksiin, Jäppinen sanoo.
Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo yhteisen kielen puuttumisen olevan jatkuva ongelma asukkaiden joukossa. Kielitaidottomuus aiheuttaa helposti väärinymmärryksiä puolin ja toisin.