Anne Kotiharju
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan jätevedet on käännettävä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tiistaina antaman päätöksen mukaan pois Rakkolanjoesta. KHO piti voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, josta Lappeenrannan kaupunki valitti.
Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen pitää Vuoksea parhaana puhdistettujen jätevesien laskupaikkana. Yli 30 miljoonan euron investoinnin rakentaminen saattaa alkaa jo ensi vuonna.
-Kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen jätevesien laskemisesta eri vaihtoehtojen välillä jo nyt helmikuussa. Kaupunki hakee jätevesiluvan KHO:n antamassa aikataulussa eli tämän vuoden loppuun mennessä, selvittää Miettinen.
Suur-Saimaa Joutsenon edustalla on toinen vaihtoehto purkuvesistöksi. Vuoksi on kuitenkin Miettisen mielestä parempi.
-Vuoksi ei ole halvin vaihtoehto, mutta kokonaisuuden kannalta ja pitkällä tähtäimellä se on vaikutuksiltaan paras. On parempi, että puhdistetut jätevedet johdetaan Vuokseen lähelle rajavyöhykettä kuin se, että samat vedet kiertäisivät Suur-Saimaan kautta ja sitten Vuoksea pitkin rajan yli, perustelee Miettinen.
Imatran kaupunki hyväksyy Vuoksi-vaihtoehdon, vahvistaa kaupunginjohtaja Pertti Lintunen.
-Jos Lappeenranta puhdistaa jätevedet Lappeenrannassa ja juoksuttaa ne omaa putkeaan pitkin Vuokseen, ei meillä ole siihen mitään huomautettavaa. Mutta onko Rajavesikomissiolla jotain sanomista, kun Svetogorsk ottaa juomavetensä Vuoksesta, se on eri juttu, miettii Lintunen.
Miettisen mukaan vähävetinen Rakkolanjoki on aivan eri asia kuin vuolas Vuoksi, eikä Rajavesikomissiolta ole odotettavissa kielteistä näkemystä.
-Virtaama on niin suuri, ettei rajan kohdalla pysty enää mittaamalla erottamaan, onko jätevesiputki kiinni vai auki.
Kaupunki odotti KHO:n pitävän Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa. Kaupunki valmistautui jo uusiin vaihtoehtoihin.
Yhteispuhdistamo teollisuuden kanssa selvitettiin uudelleen, mutta ratkaisua ei löytynyt. Pien-Saimaata taas kaupunki ei halua laskuvesistöksi.
Miettisen mielestä Vuokseen laskevaan siirtoviemäriin on saatava valtionavustusta yhtä paljon, mitä esimerkiksi Anjalankosken ja Kotkan väliseen viemäriin tuli.
-Näihin kuntarajat ylittäviin maakunnallisiin ratkaisuihin on annettu 30-40 prosentin avustus. Kaupunki on jo valmisteluvaiheessa esittänyt hanketta ympäristöministeriön avustuksen saajaksi. Toki avustuksen määrään vaikuttaa se, miten paljon eduskunta myöntää rahoitusta tällaisiin tarkoituksiin.
Kymmenien miljoonien investointi ei rasita kaupungin taloutta, kaupunkilaisten kyllä.
-Energia- ja vesiyhtiö vastaa hankkeesta ja perii kustannukset kokonaisuudessaan jätevesimaksuissa, toteaa Miettinen.
KUVATEKSTI
Juha Rika
Vuoksi-vaihtoehtoa selvitettiin yhdessä Imatran kanssa jo runsas vuosi sitten.