Sari Pullinen
Imatra. Vuoden 2011 kynnyksellä Teatteri Imatran johtajan Antti Vartialan aatokset ovat vuoden 2012 syksyssä. Silloin imatralaisestradille todennäköisesti astelevat herrat suoraan paikallis- sekä maailmanhistoriasta, Mannerheim ja Hitler.
Tarinaa kirjoittaa parhaillaan kirjailija Arto Nieminen.
Haluaisin tehdä vielä Imatra-aiheisen näytelmän. Mannerheim vietti Immolassa syntymäpäiviään, ja Hitler tuli sinne. Siinä oli monta mielenkiintoista käännettä, Vartiala miettii.
Suunnitelmien tekeminen niin pitkälle vähän huvittaakin 61-vuotiasta Vartialaa, sillä hän itse saattaa silloin olla eläkkeellä. Kova syksy muutti hieman lähtöajatuksia. Miehestä on teatterin tämänvuotisten taloudellisten tappioiden jälkeen puhuttu ja kirjoitettu paljon. Samaan aikaan teatteri veti kuitenkin katsomoon ennätysyleisön.
Syksyn mittaan olisin voinut lähteä moneen kertaan, mutta sielussani on sellainen pohjalainen vamma, että kapteeni lähtee laivasta viimeisenä. Pitää siivota omat sotkunsa ja jättää seuraajalle puhdas pöytä, Vartiala kertoo päättäneensä.
Ohjelmiston suunnitteluun hän haluaa jatkossa yhden työkalun esimiehiltään: selkeän linjauksen siitä, käyttääkö teatteri vielä kulttuurikeskusta vai ei. Karelia-saliin tehtävät produktiot ovat nimittäin väistämättä isoja.
Teatterin johtamisesta tehdyssä tuoreessa väitöstutkimuksessa todetaan, että teatterin johtamisessa vaikeinta on talouden ja taiteellisten ansioiden välillä taiteileminen. Vartiala tunnistaa sen ja kuvailee sitä puun ja kuoren välissä olemiseksi.
Teatteri on aaltoliikettä. Välillä ollaan aallon pohjalla, välillä harjalla, mutta jokainen teatteriin sijoitettu euro tuo ympäristöönsä 1,75 euroa. Vaikka Teatteri Imatra nyt tekee valtavat tappiot, jonnekin on tullut valtavasti rahaa, Vartiala muistuttaa.
Vartialan vuonna 2005 alkaneella johtajakaudella Imatralla on nähty paljon kantaesityksiä, kesäteatteri on kunnostettu ajanmukaiseksi ja yleisömäärät ovat nousseet. Vartialan näkemyksen mukaan on vain yksi resepti menestykseen:
Teatterin pitää olla kiinnostavaa, vaikka tehtäisiin näytelmää puhelinluettelosta. Ja kun henkilökunta on iskussa, pystytään tekemään mitä vaan. Esityksen täytyy olla niin hyvä, että siitä ruvetaan puhumaan ja yleisö haluaa sen nähdä. Muuta poppakonstia ei ole.
Siksi henkilökunnan hyvinvointi ja ammattitaito on Vartialalle ykkösasia. Jokainen näytäntökausi alkaa koulutuksella, jonka henkilökunta on itse valinnut. Talonsa väkeä kippari kehuu osaavaksi.
Tulohaastattelussaan viisi vuotta sitten Pohjanmaalta Imatralle saapunut Vartiala lausui Etelä-Saimaalle, että edessä on haasteita mutta myös mahdollisuuksia.
Imatralle piti löytää lisää yleisöä. Meillä oli loistavia esityksiä, jotka eivät vetäneet. Tosiasia on, että näyttelijä ei pysty luomaan, jos katsomossa istuu vain pari ihmistä.
Itselleen hän ei enää näyttämörooleja haikaile.
Minun roolini on pitää huolta henkilökunnastani ja sen kehittymisestä. Johtajat tuppaavat keräämään koturneja jalkojensa alle, jotta pääsisivät uralla eteenpäin. Minulla ei ole mitään pyrkimyksiä enää.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Vapaa-ajallaan Antti Vartiala katsoo elokuvia. Olen länkkärifriikki. Niissä on ikuinen hyvän ja pahan taistelu. Sama jännite tarvitaan jokaiseen teatteriesitykseen, jotta se toimisi.
Antti Vartiala
Syntynyt 1949 Pohjanmaalla
Näytellyt kaupunginteattereissa Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kuopiossa
Perustanut Lappajärvelle Halkosaaren kesäteatterin ja johtanut Seinäjoen kesäteatteria
Teatteri Imatran johtaja vuodesta 2005