KANSAINVÄLISET lentomatkustajat käyttivät viime vuonna Lappeenrannan seudulla noin 4,1 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan työllistävät ja muut elinkeinoelämää vilkastuttavat vaikutukset, hyöty Etelä-Karjalan elinkeinoelämälle nousee 5,7 miljoonaan. Keskimäärin yksi lentomatkustaja jätti alueelle 121 euroa.
Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen pitää lentomatkustajien jättämää rahasummaa odotuksiin nähden hyvänä tuloksena.
Puolet matkustajista jättää tänne rahaa, puolet ei. Osa lentomatkustajista on luonnollisesti aina pelkkiä läpikulkijoita, jotka eivät välttämättä alueen elinkeinoelämää kovasti rikastuta.
Lappeenrannan lentoliikenteen vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan Etelä-Karjalan ulkopuolelta saapuvista lentomatkustajista 49 prosenttia jäi Lappeenrannan seudulle ostoksille. Suosituimmat ostokset olivat elintarvikkeita, vaatteita ja taloustavaroita.
80 prosenttia matkailijoista ei yöpynyt Lappeenrannassa, ja lopuistakin vain kymmenen prosenttia käytti hotellia.
Viime vuonna Lappeenrannan lentokenttää käytti noin 61 000 matkustajaa, joista pietarilaisia oli 53 prosenttia. Tänä vuonna ennakoidaan, että Lappeenrannan kautta lentää maailmalle vähintään 80 000 matkustajaa, mutta huhtikuussa alkavat Lappeenrannan ja Milanon väliset lennot nostanevat määrän 100 000 matkustajan tuntumaan.
Heinonen on tyytyväinen lentomatkustajien määrään.
Luku on kolminkertaistunut vuodesta 2009. Lappeenrannan lentoliikenne on kasvanut voimakkaimmin koko Suomessa.
Heinonen uskoo, että uudet kylpyläpalvelut houkuttelevat alueelle enemmän sellaisia turisteja, jotka viipyvät pidempään.
Muitakin matkailun kehittämishankkeita meillä on runsaasti vireillä.
Matkustajat antoivat Lappeenrannalle matkakohteena yleisarvosanan 3,99 (asteikolla 15). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat viihtyisyyteen, asiakaspalveluun ja ostosmahdollisuuksiin. Vähiten tyytyväisiä oltiin vapaa-ajan palveluihin, hintatasoon sekä nähtävyyksiin.
Tutkimuksessa kysyttiin myös eteläkarjalaisilta yrittäjiltä lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia ja pyydettiin arviota lentoliikenteen jatkumisen tärkeydestä. Runsas kolmannes kyselyyn vastanneista pitää Lappeenrannan lentoliikennettä tärkeänä oman toimintansa kannalta. Lähes viidennes kertoi Lappeenrannan ja Helsingin välisen lentoliikenteen loppumisen haitanneen yrityksen toimintaa.
Lentomatkustajien jättämien tulojen ansiosta Etelä-Karjalassa on tutkimuksen mukaan työllistynyt 19 henkilöä. Kunnat ovat saaneet noin 92 000 euroa verotuloja. Lisäksi lentokenttä palveluineen työllistää noin 40 henkilöä, joiden ansioista kunnille kertyy noin 200 000 euron verotulot vuodessa.
Kuvateksti
Seppo Rautiovaara
Lappeenrannan lentoasemalle syntyi vuosi sitten ruuhka, kun matkustajat jonottivat lähtöselvitykseen Ryanairin lennolle Düsseldorfiin.
Tutkimus
Tutkimuksessa selvitettiin, ketkä käyttävät Lappeenrannan lentokenttää, mihin he ovat matkalla ja kauanko viipyvät, paljonko käyttävät rahaa Lappeenrannassa sekä kuinka tyytyväisiä he ovat kaupungin tarjoamiin palveluihin.
Tutkimuksessa haastateltiin 322 matkustajaa marraskuun 2010 aikana.
Tutkimuksen teettivät KOKO LappeenrantaImatra-seutu -ohjelma, GoSaimaa ja Finavia.
Käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy.
Tutkimus löytyy osoitteesta www.lappeenranta.fi.
Pietarilaisia ja eteläkarjalaisia
Lappeenrannasta Riikan suuntautuvilla lennoilla enemmistö matkustajista (54 prosenttia) on eteläkarjalaisia, kun Düsseldorfin ja Brysselin lennoilla suurin osa (59 69 prosenttia) on pietarilaisia.
Lomareissulla oli 69 prosenttia ja työ- tai opintomatkalla
23 prosenttia.
Kaksi kolmesta sai tietää Lappeenrannan lentoyhteyksistä internetin välityksellä.
Lentojen edullisuus ja lentokentän läheisyys olivat tärkeimmät syyt valita Lappeenrannan kenttä.
Lähes kaikki uskoivat tulevansa Lappeenrannan seudulle uudestaan, ja 85 prosenttia arvioi palaavansa jo vuoden sisällä.