Paineet varuskuntien vähentämiseksi kasvavat

Etelä-Karjalassa vieraillut eduskunnan puolustusvaliokunta uskoi Maasotakoulun säilyvän Lappeenrannassa. Mahdollinen varuskuntien karsiminen on myös aluepolitiikkaa.

LAPPEENRANTA. Eduskunnan puolustusvaliokunta tuntuu olevan yhtä mieltä varuskuntien määrän vähentämistarpeesta Suomessa. Keskiviikkona ja torstaina Etelä-Karjalassa vierailleet valiokunnan jäsenet ovat erimielisiä vain siitä, miten asiassa tulisi edetä. Kiirekin painaa jo päälle.

Valiokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) totesi torstaina Lappeenrannassa, että maanpuolustushengen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta on tärkeää, että varuskuntia on jatkossakin ympäri maata.

Korkeaoja muistutti, että varuskuntien määrä on vain yksi osa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan puolustusvoimien menokehitystä.

-Varuskuntarakenne on suuri kysymys, mutta yleisessä keskustelussa focus on keskittynyt liikaakin varuskuntien määrään. Varuskuntien määräkysymys on nähtävä vain yhtenä osana puolustusmenojen leikkausta.

PUOLUSTUSVOIMIEN komentaja kenraali Ari Puheloinen on ilmoittanut haluavansa päätöksiä varuskuntien lakkautuksista jo ensi vuoden alussa. Hänen mielestään joukko-osastojen vähentäminen on väistämätöntä.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Olli Nepposen (kok.) mukaan paineet puolustusvoimien kustannusten leikkaamiseen ovat kovat.

Nepponen sanoi Lappeenrannassa, että uuden hallituksen hallitusohjelmassa asiaan joudutaan ottamaan tarkemmin kantaa kuin nykyisessä hallitusohjelmassa.

-Ei siellä hallitusohjelmassa varmaan sitä sanota, mikä varuskuntia olisi lakkautettava, Nepponen ounasteli.

-Mutta aika suuria paineita kustannusten karsimiseen on olemassa vuoteen 2016 mennessä.

Kohtuullinen vaatimus karsimiselle Nepposen mielestä on, että varuskuntia säilyy ympäri maata. Siinä mielessä asia liippaa liki aluepolitiikkaakin, hän myönsi.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN jäsenistä Reijo Laitinen (sd.) pitää rakennejärjestelyjä väistämättöminä. Valmistelun on hänen mielestään kuitenkin tapahduttava parlamentaarisesti, ja siinä valmistelussa on oltava mukana kaikkien eduskuntapuolueiden, ei vain hallituksen.

-Tässä meillä on edessä iso kansallinen kysymys.

Valiokunnan jäsenistä kantaa ottivat myös Sari Palm (kd.) ja Hanna Leena-Hemming (kok.).

Palmin mielestä koulutuspaikkojen verkoston on jatkossakin yletyttävä yli koko maan.

Hemming sanoi, että varuskuntien karsintaa mietittäessä paras asiantuntija on puolustusvoimat itse.

-Me voimme ottaa vain kantaa siihen, mikä on se raha, jolla toimitaan.

MAASOTAKOULUSSA vierailleen valiokunnan yhteinen näkemys oli, että Maasotakoulu säilyy Lappeenrannassa. Vahvimmin asian ilmaisi varapuheenjohtaja Nepponen:

-Maasotakoulun asema on lyöty lujasti lukkoon, hän vakuutti.

Kuvateksti

Mika Strandén

Sotapoliisit pistivät vihollisen rautoihin ja kiikuttivat kiireesti pois Maasotakoulun pihalta torstaina Lappeenrannassa. Kyseessä ei ollut tositilanne vaan eduskunnan puolustusvaliokunnalle järjestetty toimintanäytös.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja pitää tärkeänä, että varuskuntia on ympäri maata myös jatkossa.

Tarkka-ampuja Eetu Kauppinen esittäytyi puolustusvaliokunnalle talvivarusteissa.

Kirjoittaja:
Matti Riihelä