Sanna Kailanto
LAPPEENRANTA. Marina Ivanovan unelma on vihdoin toteutunut. Kolme kuukautta sitten hän muutti miehensä Vladimirin ja tyttärensä Anfisan kanssa omaan omakotitaloon.
Matka Pietarista Lappeenrantaan on ollut pitkä. Se alkoi vuonna 1995, kun Ivanovan inkerinsuomalainen mies Vladimir liittyi paluumuuttajien jonoon.
1990-luvun puolivälissä koko Etelä-Karjalassa asui 668 venäjänkielistä asukasta. Ivanovien odotuksen piti kestää kolme vuotta, mutta ensin se muuttui kuudeksi ja sitten yhdeksäksi.
KYMMENEN vuoden odotuksen jälkeen perhe pääsi muuttamaan elokuussa 2005. Kymmenessä vuodessa maakunnassa asuvien venäjänkielisten määrä oli yli kolminkertaistunut. Vuonna 2005 heitä oli jo 2 265.
-Olin käynyt aiemmin tutustumassa Suomeen mieheni työpaikoilla. Kasvihuoneella puita ja kukkia sai poimia mukaansa ja maksaa kassalle. Kukaan ei varastanut niitä. Se oli ihanaa!
Ivanova ei osannut kieltä mutta rakastui heti Suomeen.
-Suomi oli kaunis ja rauhallinen, ja sopivan matkan päässä. Ajattelin, että tämä on miun maa.
ARKI Suomessa ei kuitenkaan ollut pelkkää juhlaa. Perheen kaksi täysi-ikäistä poikaa olivat jääneet Pietariin, ja ikävä oli aluksi kova. Ivanova kävi usein siivoamassa ja laittamassa pojille ruokaa.
-Olimme silloin työttömiä, eikä Venäjällä saanut käydä arkipäivinä. Matkustusrajoitukset olivat hankalia, ja saimme eri paikoista ristiriitaista tietoa. Laskin matkustuspäivät tarkasti, Ivanova muistelee.
Käynnit harvenivat, kun pojat kasvoivat. Suomen opiskelu auttoi rakentamaan elämää Lappeenrantaan.
-Kieli, kieli ja kieli. Se on kaikkein tärkein.
IVANOVAN mielestä tärkeä on myös asenne. Hän oli työskennellyt Venäjällä 25 vuotta sairaanhoitajana, mutta Suomessa se ei auttanut saamaan töitä. Lähihoitajaopinnot oli aloitettava alusta.
-Ei saa pelätä opiskella uudestaan tai kokonaan toiseen ammattiin.
Ivanova on työskennellyt lähihoitajana puolitoista vuotta. Hän sanoo, että olisi valmis opiskelemaan sairaanhoitajaksi, jos olisi nuorempi.
-Nyt pitää tehdä töitä, kun on työpaikka. Olen terve ja aktiivinen, enkä halua elää tuella. Kun olen töissä, voin tehdä mitä haluan.
VUODENVAIHTEESSA Etelä-Karjalassa asui 3 107 venäjänkielistä. Lappeenrannassa heistä asui 2 056, mikä on 2,6 prosenttia kaupungin asukkaista. Se on yllättävän vähän katukuvassa näkyvään venäläisten turistien määrään verrattuna.
Viime vuonna Lappeenrannan seudulla kävi yli 800 000 venäläistä matkailijaa ja koko Etelä-Karjalassa yli miljoona.
Paikallisten nuiva suhtautuminen venäläiseen korostukseen on tuttua Ivanovalle. Sellaista sattuu joskus, mutta hän ei anna kielteisyyden lannistaa.
-Jos joku ei halua keskustella minun kanssani, hänen ei tarvitse.
Lähteet: Tilastokeskus, TAK Rajatutkimus 2010
KUVATEKSTI
Janne Lehtonen
Marina Ivanova ja Vladimir Ivanov ovat kotiutuneet hyvin Lappeenrantaan. He ovat viihtyneet Skinnarilan asuinalueella alusta asti.
Tulijat eivät paikkaa lähtijöitä
Viime vuonna Etelä-Karjalan asukasluku väheni yhteensä 316 henkilöllä. Vauhti on jatkunut viime vuodet samanlaisena. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna eniten asukkaita, 136 henkilöä, menetti Imatra. Maakunnan suurin muuttovoittaja oli Lappeenranta 168 asukkaalla. Suhteellisesti eniten asukkaita menettivät Rautjärvi ja Savitaipale.