Anssi Kemppinen
RAUTJÄRVI. Venäjän rajavyöhyke karsii retkeilijöitä pois Venäjän puolen Hiitolanjoelta. Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtajan Mikko Europaeuksen mukaan on vaikea nähdä, että rajavyöhykkeelle saisi lupia.
-Luvan saanti on iso ongelma ja anominen vie pitkän ajan. Tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että rajavyöhyke katkaisee Hiitolanjoen retkeilyalueen.
Venäjä teki vuonna 2006 tiukennuksia liikkumiseen rajavyöhykkeellä.
Hiitolanjoen (Kokkolanjoen) kohdalla rajavyöhyke on rajalta aivan Hiitolan kylän länsipuolelle, jolloin 53 kilometrin pituisesta joesta noin puolet jää rajavyöhykkeen sisään.
HIITOLANJOEN retkeilyä on kuitenkin pyritty edelleen kehittämään molemmin puolin rajaa. Viime kesänäkin Hiitolanjoki-yhdistys tapasi Hiitolan uutta paikallishallintoa Venäjällä.
-Kyllä siellä on aitoa kiinnostusta matkailuun, ja ainakin Asilankosken ympäristöön on retkeilyaluesuunnitelmia. Uutta tapaamista yritetään taas ensi kesäksi.
Asilankoski sijaitsee lähellä Laatokan suistoa. Alue liitetään mahdollisesti suunniteltuun Laatokan kansallispuistoon.
Viime kesän matkalla rajavartijat tosin pidättivät Europaeuksen melontaseurueen ja antoivat sakot.
-Emme olleet edes rajavyöhykkeellä. Sikäläiset rajavartijat katsoivat, etteivät viisumimme olleet kunnossa, vaikka rajalla ne kyllä kelpaisivat.
Vielä viisi vuotta sitten Hiitolanjoki-yhdistyksen edustajat kävivät vaivatta tutustumassa retkeilykohteisiin Syrjäkoskella, joka on noin kuuden kilometrin päässä itään Suomen ja Venäjän rajasta.
MATKATOIMISTO Futurist Oy:n markkinointipäällikön Jarmo Eskelisen mukaan ainakin heidän kauttaan luvan saanti Venäjän rajavyöhykkeelle on ollut ihan rutiinia.
-Lähetämme listan osallistujista ja reittikartan. Jos matka menee rajavyöhykkeen puomin taakse, mukaan tulee henkilö Venäjän rajavartiostosta.
-Se mikä tekee toiminnan hankalaksi, on rajavyöhykkeellä omin luvin kulkijat.
Eskelinen kertoo, että entiset isoilla busseilla liikkuneiden kotiseutumatkailijoiden määrä on vähentynyt.
Nyt suku matkaa pikkubussilla.
Kannaksen hyvin tunteva yksityinen matkanjärjestäjä kertoo, että lupia saa, mutta niiden anominen on käynyt erittäin hankalaksi.
Vyöhykkeen valvontaakin on kuulemma tehostettu.
HIITOLANJOEN luonto-, matkailu- ja kalastusmatkailun kehittämiseksi on tehty työtä jo 1990-luvulta lähtien. Eri hankkeisiin on saatu rahoitusta muun muassa EU:lta ja TE-keskukselta.
Rautjärven puolella Hiitolanjoella on lintutorni, polkuja ja kalastuspaikkoja, mutta yksi tärkeä tavoite on myös kehittää matkailuyhteistyötä rajan yli.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Rajavyöhyke ja tiukentuneet kulkusäännöt hankaloittavat Hiitolanjoen retkeilyä Venäjän puolella. Hiitolanjoki Ritakosken alapuolelta Rautjärveltä.