Jyrki Nuottimäki
ETELÄ-KARJALA painii vielä kääpiösarjassa informaatioteknologian eli ICT-alalla. Koko maan liikevaihdosta Etelä-Karjalan osuus jää alle yhteen prosenttiin.
Teknologia-asiantuntija Kari Ryynänen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta pitää ongelmana alan tuotteiden alhaista jalostusarvoa verrattuna vastaavaan toimintaan esimerkiksi Oulun ja Tampereen alueella.
Siellä tehdään arvokkaampia tuotteita kansainvälisille markkinoille, mikä parantaa yritysten kannattavuutta ja luo kasvuedellytyksiä.
ICT-ALA koki takaiskun 2000-luvun puolenvälin jälkeen Etelä-Karjalassa, kun Sonera ajoi alas Lappeenrannan kehitysyksikkönsä. Sitä seurasivat myös pienempien yritysten katoamiset markkinoilta.
Uusia on tullut tilalle. Esimerkiksi Visma Severa, Netvisor, Miradore ja Maestro ovat omilla ohjelmistotuotteillaan menossa hyvää vauhtia kansainvälisille markkinoille. Yritykset rekrytoivat myös uutta henkilökuntaa.
Kehitys näyttää niiden osalta hyvältä, koska yritykset saavat rahansa alueen ulkopuolelta. Se antaa niille vahvaa kasvupotentiaalia, Ryynänen sanoo.
Hän arvioi maakunnasta löytyvän kymmenkunta kansainvälisesti kehityskelpoista ICT-alan yritystä.
Näen tilanteen parempana kuin 45 vuotta sitten. Pohja paremmalle kehitykselle alkaa olla kunnossa, vaikka uusien yritysten syntymistahti on edelleen tuskastuttavan hidasta, kuten muussakin teollisuudessa.
Sen sijaan Etelä-Karjalasta puuttuvat edelleen ICT-alan isoista ja kasvavista sektoreista viihde kokonaan ja mobiili-toimialakin on jäänyt varsin pieneksi.
VISMA SEVERA Oy:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Salovaara pitää ICT-alan kehittymisen yhtenä esteenä paikallisten yritysten vähäistä määrää.
Yliopisto ei kannusta riittävästi yrittäjyyteen. Perinteiseen urasuunnitelmaan kuuluu, että mennään isoon firmaan töihin.
Salovaaran mielestä suunta yrittäjyyteen voisi kääntyä, jos opetus tarjoaisi nykyistä enemmän myös myynnin ja markkinoinnin osaamista.
ICT-ALAN ammattilaisten muuttoliike pois maakunnasta onkin ollut vilkasta.
Vuosina 20002007 ICT- alan tutkinnon suorittaneista 46 prosenttia on muuttanut muualle. Yliopistotutkinnon suorittaneista peräti 73 prosenttia lähti maakunnasta, pääasiassa Uudellemaalle ja Pirkanmaalle.
Yliopistotason työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla, mutta ammattikorkeakoulusta sentään iso osa työllistyy alueelle.
Uusia yrityksiä ei synny toivotulla tavalla, se on selkeä pettymys. Vahvat ICT-alan maakunnat pärjäävät, koska vahva yritystoimintaa se luo lisää uusia yrityksiä, Ryynänen summaa.