Anne Kokkonen
MAIDONTUOTANTOON kaivataan Etelä-Karjalassa entistä rohkeampaa yrittäjähenkeä. Vallalla on monesta syystä johtuva henkinen väsymys, joka saa alan näyttämään turhan toivottomalta.
-Silti maidontuotanto ei ole huono ammatti ollenkaan, Pro Agria Etelä-Karjalan maitotoimialavastaava Hanna Puolakka tähdentää.
Jos vanhat tuottajat toppuuttelevat jatkajien intoa, kannattaa muistaa, etteivät nettotuottojen ja -kustannusten suhde kerro vielä kaikkea. Maidon hinnan määrääminen ei ole yrittäjän omissa käsissä, mutta monessa muussa asiassa tuottaja saa ratkaista asiansa itsenäisesti.
Nykyaikaisella yrittäjäasenteella tilojen toimintaa ja tuotantoa voidaan merkittävästikin tehostaa. Lisäksi maito on menekiltään varma tuote, jolle ei tarvitse erikseen etsiä markkinoita: maitoauto tulee joka toinen päivä ja kuljettaa tuotteen meijeriin.
-Maidontuottajaksi voi siirtyä myös jostain muusta ammatista. Siten alalle voi tulla ihan uutta ja erilaista näkemystä.
KARJOJEN pääluvut kasvavat, mutta lopettavien tilojen suuri määrä laskee maidon kokonaistuotantoa maakunnassa. Lypsykarjatilallisten ikärakenne on varsin korkea, ja eläkkeelle siirtyminen tulee monelle tuottajalle ajankohtaiseksi lähivuosina.
-Henkilökohtainen käsitykseni on se, että maitomäärä tulee vähenemään.
Merkkejä tästä on näkyvissä viime vuoden tuotantotilastossa. Etelä-Karjalassa jäätiin jo vähän jälkeen edellisvuoden luvuista.
Osittain negatiivinen tulos selittyy sillä, että vuoden 2010 kuuma kesä laski karjojen keskituotoksia ja vaikeutti rehun korjuuta. Rehupulaa ei kuitenkaan tänä keväänä synny, sillä tilojen välinen rehukauppa toimii ja jokainen karja saadaan ruokituksi.
ETELÄ-KARJALASSA on maitotiloja joka lähtöön. Pienimpien karjojen keskilehmäluku on viisi, suurimpien lähes 200. Keskimäärin karjassa on tällä hetkellä 26,7 lypsävää.
-Kenties parhaiten menee 30-35 lehmän tiloilla, sillä niillä ei välttämättä ole kannettavanaan isoja lainataakkoja. Pienimmillä tiloilla ei ole velkaa, mutta toisaalta niillä ei ole varaa investointeihinkaan, Puolakka arvioi.
Kehitys kulkee kuitenkin vääjäämättä kohti suurempia yksiköitä. Tähän saakka karjakoon kasvu on kompensoinut tilamäärän vähenemisen, mutta lähivuosina tilanne voi muuttua.
-Viime vuosi oli huippuvuosi suurnavetoiden rakentamisessa. Nyt alalla on hiljaista: tiedossa ei ole yhtään uutta isoa investointia tälle vuodelle.
Etelä-Karjalan tuotosseurantatilat vuonna 2010
227 karjaa. 6?065 lehmää.
Keskimäärin 26,7 lehmää/karja. Ay-rotuisia lehmiä 72 prosenttia.
Lehmän keskimääräinen tuotos 8 807 kiloa maitoa vuodessa.
Parhaimmat tilat yltivät yli 11 000 kilon keskituotoksiin, parhaimmat lehmät yli 16 000 kilon tuotoksiin.
Lähde: Pro Agria Etelä-Karjala.