SAVITAIPALE. Suomen tämän hetken suurimmalla voimajohtotyömaalla kaikki on isoa ja painavaa. Kallionkielekkeellä lepäävälle pylväällekin kertyy 30 metriä kokonaispituutta ja toistakymmentä tonnia painoa.
– Näin mäen päällä pylväs jää tavallista pienemmäksi. Johtoalueen pohjoisosaan tulee jopa 50 metrin korkuisia pylväitä, kantaverkkoyhtiö Fingridin projektipäällikkö Antti Linna kertoo.
Linna on savitaipelelaisessa metsässä seuraamassa ensimmäisten voimajohtopylväinen pystytystä. Lappeenrannan Yllikkälän ja Joroisen Huutokosken välille rakennettava 400 kilovoltin voimajohto vaikuttaa osaltaan melkein kaikkien suomalaisten elämään.
– Tämä hanke auttaa siinä, että sähköt pysyvät päällä tulevaisuudessakin, Linna huomauttaa.
UUSI voimajohto vahvistaa kantaverkkoa kestämään sähköntuotannon lisäykset. Laajennuksen ansiosta Suomen kantaverkkoon voidaan liittää 2?500 megawattia lisää tuulivoimaa sekä uusien ydinvoimayksikköjen tuottama sähkö.
Hanke parantaa myös paikallistason sähkönsiirtoa. Yllikkälän ja Lemin Huttulan välillä uuden voimajohdon pylväisiin ripustetaan myös Lappeenrannan Energiaverkkojen 110 kilovoltin voimajohto. Rinnakkaisjohto lisää sähkön toimitusvarmuutta Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren jakelualueella.
Uusi voimajohto rakennetaan entisen voimalinjan viereen. Vaikka linjan alle jäävää maa-alaa säästetään esimerkiksi sijoittamalla turvavyöhykkeitä päällekkäin, yli 30 metriä leveää linjaa ei voi piilottaa maastoon.
Etelä-Savossa voimajohtohanketta vastustettiin paikoin ankarasti, mutta tilanne on selkeästi rauhoittunut.
Yli 75 prosenttia lähes 500 maanomistajasta teki Fingridin kanssa ennakkosopimuksen ja kiistanalaisista osuuksistakin yhtiöllä on lunastusluvat.
– Välillä tulee vastaan vaikeita paikkoja, mutta yritämme pienentää voimajohdosta aiheutuvat haitat minimiin, Linna vakuuttaa.
Uusi linja yritetään vetää aina sille puolelle, jossa johdosta aiheutuu vähemmän haittaa. Ylityksiä kertyy paljon, mutta valmiina johdot eivät risteä keskenään.
JOHDON rakentaminen on jaettu kahteen erilliseen projektiin. Yllikkälän ja Mikkelin Visulahden välillä urakoi ranskalainen ETDE yhdessä puolalaisen Selpolin kanssa, pohjoispäästä vastaa suomalainen Eltel Networks.
Puolalainen työryhmä nostaa pylvään pystyyn hämmästyttävän näppärästi. Kokeneet tekijät ovat toteuttaneet pelkästään Suomessa jo viisi aiempaa johtohanketta.
Yksi ryhmä ehtii nostaa päivässä noin kaksi pylvästä. Tällä menolla voimajohto valmistuu huhtikuuhun 2013 mennessä.
Mika Strandén
Uusi voimajohto rakentuu olemassa olevan linjan viereen. Näin voidaan säästää linjojen alle jäävää kokonaismaa-alaa.
Nosturi nostaa voimajohtopylvään Savitaipaleella 30 merin korkeuteen.
Voimajohdon rakentamista ei opita kouluissa vaan käytännön kautta.
Massiivinen voimajohtopylväs asennetaan noin 30 senttiä pitkän ja leveän betonikakun päälle.
Puolalaiset voimajohdonrakentajat ovat suorittaneet vastaavanlaisia projekteja eri puolilla maailmaa. Osa miehistä on työskennellyt Suomessakin monta kertaa.
Välillä tulee vastaan vaikeita paikkoja, mutta yritämme pienentää voimajohdosta aiheutuvat haitat minimiin.
Antti Linna
Fingridin
uusi voimajohto
Uusi 400 kilovoltin voimajohto ulottuu Lappeenrannan Yllikkälästä Joroisten Huutokoskelle.
Johtolinjan pituus 153 kilometriä.
Johtolinjan perusleveys 33 metriä, enimmillään jopa yli 50 metriä.
Johtolinjan korkeus orsitasolla keskimäärin 36 metriä.
Johtoalueen alle jää 280 hehtaaria metsää ja 20 hehtaaria peltoa. Alle sadan metrin päässä linjasta sijaitsee seitsemän asuinrakennusta ja 32 kesämökkiä.
Hankkeen kokonaisbudjetti noin 80 miljoonaa euroa.
Eteläisen osan työmaavahvuus noin 50 työntekijää.