Otto Ponto
TAIPALSAARI. Matti Lehtosen metsäpalsta haisee palaneelle. Nokisen alueen keskellä nököttää kymmenisen isoa mäntyä. Alue kulotettiin viime lauantaina.
Lehtonen osallistuu harjumetsien paahde-elinympäristöjen hoitohankkeeseen. Mustunut ja avoin maasto sopii paahteisiin oloihin tottuneille eläin- ja kasvilajeille.
Kulottaminen on yksi hoitokeino. Muita ovat erilaiset hakkuut.
Erityisen tervetullut Lehtosen aukealle olisi paikallinen kolmikko: uhanalaiset muurahaissinisiivet, niiden ravinto kangasajuruoho ja sinisiiven toukkia elättävät muurahaiset.
Sinisiivet ja kangasajuruoho ovat Suomessa harvinaisia. Muurahaissinisiipiä tavataan Taipalsaaren lisäksi vain Liperissä Pohjois-Karjalassa.
Metsäkeskus etsii maanomistajia hoitohankkeeseen. Metsäkeskuksen asiantuntija Maarit Partasen mukaan Etelä-Karjalassa on neljä hoitokohdetta Taipalsaarella ja pari Savitaipaleen puolella.
Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Harri Tukian mukaan tavoitteena on, että uusia metsänomistajia lähtisi vuosittain mukaan. Perimmäisenä tavoitteena on kaksi paahdealueverkostoa.
Matti Lehtonen lähti mukaan, koska luonnon tila kiinnostaa ja velvoittaa.
-Tällä alueella on luontoa kohdeltu kaltoin, esimerkiksi avosuo on mennyttä, hän sanoo.
Lehtonen kaavailee, että nyt kulotettua aluetta voisi laajentaa.
Suomessa harjuiset paahdealueet keskittyvät Salpausselän alueelle, ja Tukian mukaan etenkin Taipalsaaren Pönniälänkankaan alueella hoitohankkeisiin sopivia paikkoja riittää.
Maanviljelijä Kimmo Illukalla on metsää Solkein ja Pönniälän välissä korkeilla, jo nyt paahteisilla harjuilla. Niitä Illukka aikoo syksyn aikana harventaa Metsäkeskuksen vinkistä, ja myöhemmin on vuorossa maaperän muokkaus.
-Olisihan se keväisin mukava katsella, kun kangasvuokot kukkivat. Hyvä, että omatoimisuudella pääsee alkuun.
Matti Lehtosen palstaa lännempänä Metsähallituksen palstalla Sillanmäentien varrelta kangasajuruohoa löytyy, mutta perhoset ovat tältä kesältä lentonsa lentäneet.
Metsähallituksen palsta hakattiin 2005, jonka jälkeen sitä on pidetty avoimena eli paahteisena kitkemällä haapojen ja koivujen vesakoita. Myös maaperää rikotaan, jotta kivennäispitoinen maa-aines tulee esiin.
Palstan hoidon sytykkeenä aikanaan oli muurahaissinisiipihavainto.
-Tähän on satsattu aika paljon rahaa ja työtä, arvioi Tukia.
Taipalsaaren muurahaissinisiivet elävät pääosin Sillanmäentien varressa, mutta myös ampuma-alueen yhdessä kolkassa.
-Siellä sinisiipeä on vain nimeksi.
KUVATEKSTI
Otto Ponto
Matti Lehtosen metsäpalsta Taipalsaaren Kuhalassa kulotettiin lauantaina. -Näky oli hieno, kun kuiva tuhka oli hopeanhohtoista, Lehtonen sanoo. Etualalla kuvassa Harri Tukia.
Terva oli notkeaa sivellä, eikä siihen miesjoukolta mennyt enää kuin pari tuntia, kun pohjatyö oli silloin aikanaan kunnolla tehty.
Reino Talka
Kolmivuotisessa hankkeessa on lukuisia toimijoita ja erillisiä osia.
Mukana ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio.
Hankkeen lopuksi valmistuu opaskirja paahdealueiden hoitamiseen.
Puiden poistaminen ja kivennäismaan paljastaminen ovat paahdealueen hoidon perusidea.
Paahdealueet ovat usein paikoissa, jotka eivät metsäteollisuutta kiinnosta. Tällainen voi olla esimerkiksi jyrkkä rinne, josta puunkorjuu koneellisesti on vaikeaa.
Metsänomistajalle hoitotoimenpiteistä ei koidu kuluja.