Eksoten on pakko uudistaa palveluverkkoaan

Jäsenkuntien nuukaillessa Eksote aikoo siirtyä kuntakohtaisesta palvelurakenteesta alueellisiin ratkaisuihin. Jokainen saa palveluja edelleen, mutta ei aina omasta kunnasta.

Jyrki Nuottimäki

ETELÄ-KARJALAN sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) talousahdinko syvenee. Tämän vuoden budjetti painuu arviolta reilut viisi miljoonaa euroa miinukselle ja alijäämät kasvavat.

Kunnat suhtautuvat nihkeästi Eksoten rahoituksen kasvattamiseen kustannusten nousua edellyttävällä tavalla. Siksi piirin pitää sopeuttaa toimintaansa.

EKSOTEN toimitusjohtaja Pentti Itkonen pitää valitettavana, että kunnat haluavat ulosmitata Eksotesta heti kaikki mahdolliset hyödyt. Piirin onkin nyt tarkasteltava palveluverkkoaan kriittisesti.

— Haluamme säilyttää nykyisen palvelutason ja vastata myös asiakkaiden kasvavaan palvelukysyntään. Se ei ole kuitenkaan taloudellisesti mahdollista nykyisellä toimintatavalla.

ITKOSEN mielestä Eksoten on pakko tarkastella toimintaansa enemmän alueellisista lähtökohdista.

Kuntien terveyskeskusten ja vuodeosastojen toimintatapoihin onkin odotettavissa muutoksia. Joka paikassa ei toimita enää samalla tavalla, vaan tehtävät painottuvat jatkossa jollekin erikoisalueelle.

— Kuntalainen saa edelleen nykyiset palvelunsa, mutta ei välttämättä aina omasta kunnasta, Itkonen sanoo.

TAUSTALLA on resurssien ja kustannuspaineiden ohella kovalla vauhdilla kasvavan ikääntyvän väestönosan lisääntyvä palvelutarve. Sitä Eksote ei ehdi täyttää toiminnan jokaisessa solmukohdassa.

Itkosen mukaan kuntakohtaiseen palveluun perustuvaa ajattelua on muutettava.

— Nykyisellä kustannuskehityksellä se on välttämätöntä. Entinen tapa toimia ei voi jatkua. Haemme mandaattia alueelliselle toimintamallille syksyn valtuustolta.

EKSOTEN hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula (kok.) arvostelee talousahdingosta Lappeenrantaa, joka hakee tyylipisteitä omaan talouteensa siirtämällä alijäämiä Eksoten vastattavaksi.

— Kyllä tässä kaupunginjohtaja Seppo Miettisen kädenjälki näkyy.

Hakulan mielestä kuntajohtajille palvelusopimuksista maksettava hinta tuntuu olevan ilmoitusasia ilman palvelujen tarpeeseen ja kysyntään liittyvää realismia.

— Kysymys on ihmisille järjestettävistä akuuteista palveluista, eikä mistään maankäytöstä.

SAMOILLA linjoilla on Eksoten valtuuston puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.). Hänen mielestään kuntien maksuosuuksien kasvuprosentit eivät vastaa tarpeita, vaikka Eksote toimii jo nyt erittäin kustannustehokkaasti.

— Kysymys on palveluista, jota emme voi jättää antamatta kuntalaisille.

Vesterinen haluaa Eksoten palvelutarpeista ja -sisällöistä vakavaa keskustelua luottamusmiehiltä.

— Kylmästi pöytään lyöty euro tai prosentti ei riitä. Päättäjien pitää miettiä toiminnan sisällön kautta, mikä on oikea ja kohtuullinen euromäärä, jonka kunta laittaa palvelujen ostamiseen.

Eksoten taloustaustaa

Budjettiin verrattuna kustannukset kasvavat 2,7 prosenttia, mutta kuntien maksuosuuksien kasvu on tälle vuodelle vain 1,5 prosenttia. Palvelusopimuksen mukaan kuntien maksuosuuksissa ei ole jälkilaskutusoikeutta.

Eksoten toimintakulut on budjetoitu noin 372 miljoonan euron mukaan. Ennusteen mukaan ne nousevat noin 377 miljoonaan euroon.

Alijäämä kasvaa ennusteen mukaan 5,3 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmaksi ja olisi tilikauden lopussa yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki