Categories
Artikkelit

Ruokolahti on tekemistä täynnä

Ruokolahtelaiset rakastavat kuntansa luontoa. Leijoniakaan luonnossa liikkuessa ei tarvitse pelätä.

Sanna Raita-aho

Leijona kohahdutti Ruokolahtea kaksikymmentä vuotta sitten. 1990-luvulla paikallisen metsämiehen tekemä leijonahavainto Ruokolahden metsissä herätti paljon huomiota niin paikkakunnalla kuin valtakunnallisesti.

Kunnanjohtaja Antti Pätilän mukaan leijona ei kuitenkaan ole nousemassa Ruokolahden symboliksi. Sen sijaan kaunis luonto, pienyrittäjyys ja palveluiden toimivuus ovat kunnalle tärkeitä asioita.

Kunta osaa tosin hyödyntää leijonan tuomaa mainetta. Siitä kerrotaan kunnan matkailusivuilla pitkät pätkät. Tanssilavayhtye Korsuorkesteri teki leijonasta oman kappaleenkin. Laulu kulkee nimellä Ruokolahden leijonahumppa.

Leijonia tai ei, Ruokolahti pärjää varsin hyvin. Pätilän mukaan kunnan talous on vakaalla tolalla ja palvelut toimivat.

Tosin kunnalla on edessä ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Väestön ikääntyminen, pieni syntyvyys ja maailmantalouden yleinen tilanne tuovat haasteita myös eteläkarjalaiseen pikkukuntaan.

Väestö

Millaisia ovat ruokolahtelaiset? Paikkakunnalla koko ikänsä asunut Pekka Kemppinen istuu keskustan Rasilan krouvi-pubissa. Hän kuvailee ruokolahtelaisia ennen kaikkea rauhalliseksi väeksi, jotka eivät turhista hötkyile.

Ruokolahdella on noin 5 600 asukasta, mutta mökkiläisten saapuessa kesällä asukasmäärä lähes tuplaantuu.

Pätilän mukaan Ruokolahdella viihdytään eikä sieltä herkästi muuteta pois. Mutta koska syntyvyys on kuolleisuutta pienempää, on kunnan väkiluku vähentynyt lähes tuhannella viimeisen parinkymmenen vuoden ajan.

Rasilan krouvi-pubin omistaja Carlos da Silva muutti Ruokolahdelle kolme vuotta sitten rakkauden perässä. Da Silva sanoo viihtyvänsä hyvin Ruokolahdella. Hän kuvailee paikkakuntalaisia ystävällisiksi ja auttamishaluisiksi.

— Ruokolahtelaiset ovat myös uskollisia asiakkaita. Vaikka väki vähenee, asiakkaita riittää, da Silva nauraa.

Pienestä väkiluvusta on myös etua. Sen ansiosta lähes jokainen kunnassa tuntee jonkun päättäjistä. Hallintojohtaja Helena Kososen mukaan tavoitteena on, että kuntalaiset pystyvät osallistumaan päätöksentekoon mahdollisimman paljon.

— Kunnantalon kynnyksen yli astumisen pitää olla helppoa, Kosonen sanoo.

Nähtävyys

Ruokolahden kirkonmäki on idyllinen ja historiallinen nähtävyys. Mäellä nököttävä mintunvihreä kirkko valmistui vuonna 1854 Saimaan lahden rantatöyräälle.

Kirkonmäeltä löytyy myös komea, puinen kellotapuli, joka on tunnetuin alueen nähtävyyksistä. Tapuli on Ruokolahden vanhimpia rakennuksia. Sen rakensi paikallinen kirvesmies Tuomas Suikkanen jo 1700-luvulla.

Kirkonmäeltä avautuvat upeat näkymät Papinlahdelle. Lahden rannalla huojuvat ruokokasvit, ne samat, jotka ovat päätyneet kunnan nimeen ja vaakunaan.

Kirkonmäki on ikuistettu myös taiteeseen. Albert Edelfeltin tunnetussa maalauksessa Ruokolahden eukot istuvat tarinoimassa kirkonmäellä. Maalaus syntyi vuonna 1887, jolloin Edelfelt teki matkan Ruokolahdelle ja maalasi kuvan ruokolahtelaisista vanhoista rouvista. Tällä hetkellä taulu on esillä Ateneumin Taidemuseossa Helsingissä, mutta siitä on tehty myös kopiot kunnanjohtajan työhuoneen seinälle ja kotiseutumuseoon.

Eukkoperinne elää yhä. Ruokolahden martat valitsevat joka toinen vuosi Ruokolahden eukon, jolla halutaan sekä vaalia karjalaista naisperinnettä että palkita ansioitunut kotiseutuihminen. Ruokolahden eukko toimii kunnan edustushenkilönä erilaisissa tapahtumissa.

Elanto

Moni paikkakuntalainen käy töissä kunnan ulkopuolella, pääosin Imatralla, jossa Stora Enson tehtaat työllistävät monia ruokolahtelaisia. Suuria työllistäjiä omalla paikkakunnalla taas ovat Ruokolahden kunta ja Eksote.

Myös kuntalaisten omat pienyritykset työllistävät väkeä. Kunnanjohtaja Pätilän mukaan kunnassa vallitsee hyvä pienyrittäjähenki, joka osaltaan pitää palveluita kunnossa.

Yksi pienyrittäjistä on Imatralta Ruokolahdelle muuttanut Liisa Joronen, joka on pyörittää Ruokolahden keskustassa parturi-kampaamoa.

Jorosen kampaamon ikkunalaudalla makaa isokokoinen pehmoleluleijona. Leijona on tuotu Viipurista asti.

Niin, leijona. Palataan siihen taas. Afrikan eksoottisella asukilla on eteläkarjalaiselle kunnalle iso merkitys.

— Kun mainitsen Ruokolahden jollekin, kaikille tulee aina ensimmäisenä mieleen leijona, ravintoloitsija da Silva sanoo.

Vaikka Ruokolahden metsissä seikkaillutta leijonaa ei koskaan saatu kiinni, mutta petotutkija Erik S.Nyholm uskoo leijonan todella seikkailleen Ruokolahdella. Nyholm perustaa väitteensä jälkitutkimuksiin, joita hän metsässä teki.

Kukaan ei koskaan saanut selville, mistä leijona olisi Etelä-Karjalan metsiin eksynyt.

Maisema

Luonto on Ruokolahden onni. Kun kuntarajan ylittää, ensimmäisenä silmiin osuu metsän takaa pilkottava Saimaa.

Kunnassa on rantaviivaa yli 1 790 kilometriä ja järviä 500 kappaletta, joten paikkakunnalla liikkuva ei voi välttyä järvimaisemalta. Etenkin Ukonsalmen sillalla autoileva voi ihailla Saimaan upeita näkymiä.

Myös kuntalaiset arvostavat paikkakunnan luontoa.

— Kaikkein ihanin asia täällä on Saimaan läheisyys, Liisa Joronen kiteyttää.

Keskusta-alueen sydän on Rasilantie, joka on kylän pääkatu. Sen varrelle myös suurin osa kunnan palveluista on sijoitettu. Katua hallitsee jättikokoinen S-market, jonka edessä ihmiset vaihtavat kuulumisia.

Jopa S-marketin keltaisten valojen takaa on mahdollista nähdä pilkahdus sinistä Saimaata. Uutta kuntamaisemaa on myös syntymässä. Rantalinnaan on rakennettu useita luksushuviloita, jotka ovat tällä hetkellä venäläisten hallussa. Omistaapa yhden huviloista myös Venäjän pääministerin Vladimir Putinin tuttava Nikolai Jegorov.

Jos Ruokolahden haluaa ajella päästä päähän, kannattaa siihen varata aikaa. Kunnan pinta-ala on 1 220 neliökilometriä, mikä tekee siitä Etelä-Suomen läänin suurimman kunnan.

Tunnelma

Kylänraitti on tiistaina rauhallinen. Ne, jotka eivät ole töissä, ovat kokoontuneet ravintola Alppimajaan ja Rasilan krouvi-pubiin lounastamaan ja kahvittelemaan.

Kylän pääkadulle on sijoitettu ilmoitustaulu, josta voi tarkistaa tulevia tapahtumia. Seinän ohi kävelee paikkakuntalainen Anna Halonen.

— Mahtaako täällä mitään tapahtua, Halonen tuumaa vastauksena kysymykseen siitä, mitä kunnassa on menossa.

Kyllä kunnassa kuitenkin jotain tapahtuu. Heinäkuussa miehet saavat kyytiä Ruokolahden kesätapahtumaviikoilla, kun kunnassa järjestetään äijänkärräyksen maailmanmestaruuskisat. Lokakuussa taas vietetään Ruokolahti-markkinoita, jolloin Ruokolahden uusi eukko myös kruunataan.

Kunnan asukkaita ei muutenkaan päästetä tylsistymään. Hallintojohtaja Kososen mukaan kunnan harrastusmahdollisuudet halutaan pitää mahdollisimman hyvinä, jotta asukkaat viihtyisivät. Kunnan suurin investointi pitkään aikaan on ollut uusi liikuntahalli.

Tulevaisuudessa kunta haluaa houkutella uusia asukkaita hyviä tonttimaita tarjoamalla.

Asukkaatkaan eivät valita tylsyydestä.

— Täällä on ollut paljon vilkkaampaa kuin odotin. Kylällä liikkuu jatkuvasti autoja ja ihmisiä, kampaaja-Joronen sanoo.

Pekka Kemppisen mukaan palvelut pelaavat kunnassa yhä hyvin, vaikka väkimäärä on vähentynyt.

— Ei täällä mitään isoja ongelmia ole. Ihan hyvä kunta tämä on.

Tämä on viimeinen osa juttusarjaa, joka on esitellyt Etelä-Karjalan pikkukunnat kesän aikana. Sarjan aiemmat osat ovat Rautjärvi, Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale, Parikkala, Suomenniemi ja Lemi.

Kirjoittaja:
Sanna Raita-aho