Petteri Värtö
Lappeenranta. Pekka Korkiakoski seisoo valvomon vieressä entisen sähköaseman toisessa kerroksessa Simolantiellä. Nappulat vaativat käsivoimaa ja pöydästä näkee maallikkokin, miten vaihtovirta liikkui valtion asemalta kaupungin Valtakadun-laitokselle ja sieltä eri kaupunginosiin maaliskuusta 1929.
Teknisen toimen vastaava sähkömestari on asemalla elementissään. Asemamestarin työhuone on entisellään, tuossa on Saimaanlinnan alkuperäinen pääkeskus vuodelta 1938, tämä on ainoa Paldon sähkötehtaalta säilynyt esine, kaivosyhtiö osti sähkön kaupungilta vastineeksi louhintaoikeudesta, jne.
Korkiakosken hiljainen tieto putoilee tasaisesti. Tiedon taltiointi alkoi vuonna 1975, jolloin hän palasi töihin Lappeenrannan kaupungin sähkölaitokselle.
Erityisen arvokasta oli Lasse Ahopalon tieto-taito. Jo edesmennyt sähköasemamestari oli toisen polven sähkömies ja asunut aseman lähellä jo lapsesta.
Energian museo on Ahopalon ja Korkiakosken luomus. Sähköasema poistui käytöstä vuonna 1990. Muutaman vuoden kuluttua sähkömiehet alkoivat miettiä, miten työhuonetta saisi tilavammaksi. Lappeenrantalaisen sähköntuotannon historiaa alkoi kertyä valvomoon ja yhteen alakerran huoneeseen.
Esineistö on kerätty eri puolilta, ja se on osittain inventoimatta ja lajittelematta. Vanhoja asentajia pitäisi jututtaa, jotta tieto esineiden käytöstä täydentyisi.
Kerääminen on harrastus ja intohimo. Yhtiö muisti talkootyötä 100-vuotisjuhlan kunniaksi toukokuussa 2001. Energian museosta tuli ikään kuin virallinen.
Vierailijat ovat yleensä alalla. Eksoottisin porukka lienee lemiläinen miesryhmä, Korkiakoski kertoo. Myös koulut ovat tutustuneet vanhoihin virtapiireihin.
Korkiakoski eläköityy ensi keväänä. Hänen mukaansa vanhan ajan isot, sähköntuotannossa tarvitut murikat eivät juuri kiinnosta nuorta asentajapolvea.
Hiljaista tietoa häviää aika tavalla, Korkiakoski harmittelee. Hiljaisen tiedon ohella maisemasta katoaa näkyvää sähköistymisen ajan historiallista perintöä.
Vuonna 1929 valmistunut Kärjen kylän sähköasema lähti Kuutostien levennyksen alta. Sen säilyttäminen ei tainnut kiinnostaa ketään, Korkiakoski sanoo.
Tausta
Paldon tasavirtaa tuottanut sähkötehdas toimi Vellamonkadulla 19021929. Rakennuksessa aloitti Huopatehdas vuonna 1933.
Lappeenranta siirtyi vaihtovirtaan, kun vanha sähköasema aloitti toimintansa Simolantiellä maaliskuussa 1929. Asema oli osa ImatraTurku-linjaa.
Sähköasemalta kulki virtaa Lappeenrannan ohella Lemille, Luumäelle, Savitaipaleelle, Taipalsaarelle ja Ylämaalle sekä paikallisille yrityksille.
Lappeenrannan kaupunki osti vanhan sähköaseman Imatran voimalta toukokuussa 1964. Toiminta sähköasemana loppui vuonna 1990.