Teemu Saintula
LAPPEENRANNAN ja Imatran päättäjät eivät usko kaupunkiensa yhdistyvän. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen pitää Imatraa vahvana talousalueena.
Samaa mieltä on imatralainen kansanedustaja Jukka Kärnä (sd.).
-Imatralla on noin 30 000 asukasta. Lisäksi kaupungin talous on ihan hyvällä pohjalla. Lappeenranta on tietysti silti alueen veturi, Kärnä huomauttaa.
Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä ei näe maakunnan jättiläisten olevan tulevaisuudessa yksi kaupunki.
Kansanedustaja ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) ei hänkään Imatraa Lappeenrantaan havittele.
-Parempi olisi miettiä palveluja kuin kuntarakennetta.
KUNTALIITOKSIA on silti tulossa. Lintusen mukaan Lappeenrannan ja Imatran alueet kasvavat naapureihin. Torniainen miettii, että kuntia on jatkossakin enemmän kuin kolme. Lappeenrannan ja Imatran lisäksi Torniainen kertoo muiden muassa Luumäen selviävän hyvin.
Lappeenrannan ja Imatran yhdistäminen on päättäjille tuttu keskustelunaihe. Muutama vuosi sitten Etelä-Karjalassa viriteltiin Saimaankaupunkia, jossa Lappeenranta ja Imatra olisivat olleet yhdessä.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimitusjohtajan Pentti Itkosen mielestä koko kuntauudistuksen lähtökohta on silti väärä, jos se perustuu työssäkäynti- tai pendelöintialueisiin.
-Sen pitäisi perustua sairaalakäyntialueisiin.
Itkonen on silti tyytyväinen, että Paras-hankkeesta luovutaan. Toimitusjohtajan mukaan nyt tehtävät uudistukset kuulostavat järkevämmiltä kuin Paras-hankkeen suunnitelmat.
KUNTAYHTYMIEN vähentäminen jakaa päättäjien mielet. Imatralaisten Lintusen ja Kärnän mielestä Etelä-Karjalassa on turhia kuntayhtymiä. Kummankin mielestä niitä pitää katsoa tapauskohtaisesti.
-Kuntayhtymät ovat hallintohimmeleitä. Osa kuntayhtymistä toimii silti ihan hyvin, kuten Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Kärnä tuumaa.
Lappeenrannan Torniaisen mielestä Etelä-Karjalassa on vain tarpeellisia kuntayhtymiä.