Konkalammen laskettelumäen kasvu on tyrehtynyt

M-Realin Konkamäen kaatopaikan lakikorkeus on lähes saavutettu. Konkalammen rinteet voisivat ohittaa Myllymäen rinteiden korkeuseron.

Anssi Kemppinen

RAUTJÄRVI. Konkalammen hiihtokeskuksen laskettelumäen huippukorkeus on lähes saavutettu.

Lasketteluun käytettävän Konkamäen lakipiste ei viime kesänä kasvanut metriäkään, joten laskettelijoilla ja lumilautailijoilla on käytössä nyt yhtä jyrkät mäet kuin viime talvena.

-Olen uskonut, että koko mäki nousisi vielä lähemmäs 10 metriä. Ainakin hissin kohdalla mäki nousee, sillä nyt kaatopaikka on kasvanut hissin ympärillä, sanoo Konkalammen Hiihtokeskus ry:n puheenjohtaja Mika Piik.

Piik on varma, että joskus vuosien päästä pisin rinne on 500 metriä pitkä, vaikka mäen lakipiste ei nousisikaan. Rinnepituutta toisi lisää hissin siirto.

-Uuden hissin tulo ja siirto ei kuitenkaan onnistu lähivuosina, sillä kaatopaikka on niin vaiheessa.

Laskettelumäkien pisin rinne on nyt 440 ja korkeusero on 70 metriä.

KONKAMÄKEÄ viiletettiin alas suksilla jo 40-luvulla.

Mäki alkoi kasvaa vuonna 1960, kun M-Realin Simpeleen tehtaat alkoi käyttää mäkialuetta kaatopaikkana. Kasvu hidastui vuonna 1997, kun tehtaan uusittu voimalaitos alkoi polttaa yhä suuremman osan jätteestä energiaksi.

-Mäki on kasvanut alkuperäisestä ehkä 10 tai 20 metriä, mutta en ole arviostani yhtään varma, sanoo Piik.

Vaikka viime vuosina jätteen sijoituspaikkana on ollut enää pieni osa kaatopaikasta eli juuri laskettelumäen huippu, ei siitäkään ole syntynyt lisää laskettelumetrejä.

-Korkeutta ei ole tullut lisää, sillä kaatopaikalla on nyt siirrelty vanhoja massoja pois ja pantu uusia tilalle. Kaatopaikka on myös painunut. Me olemme päätymässä luvassa saatuun maksimikorkeuteen, joka on 135 metriä merenpinnasta, sanoo tehtaanjohtaja Veli-Pekka Kyllönen.

Tällä hetkellä mäen korkein kohta on merenpinnasta jo 133 metriä eli kasvun varaa on enää pari metriä.

M-REAL vie Konkamäen kaatopaikalle lähinnä voimalaitoksesta syntyvää tuhkaa, joka myös parantaa kaatopaikan rakennetta.

Lisäksi Konkamäelle menee tehtaalta sellainen poltettavaksi kelpaamaton jäte, joka ei kelpaa muuhun kierrätykseen eikä ole ongelmajätettä.

-Paperin teon loppuminen vähensi kiviperäisen tuhkan määrää. Ja tuhkajätteenkin kokonaismäärä vähenee koko ajan, sillä sille etsitään ja haetaan jatkuvasti uusia käyttötapoja, sanoo Kyllönen.

Nyt kaatopaikalle menee 5?000-8?000 tonnia jätettä vuosittain.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Joutsenon Myllymäenkin laskettelukeskuksen rinteiden korkeusero on 70 metriä, mutta pisin rinne on 600 metriä.

KUVATEKSTI

Anssi Kemppinen

Simpeleen kupeessa sijaitsevan Konkalammen hiihtokeskuksen laskettelumäen korkeusero ei tulevina vuosina juuri kasva.

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen