Hannu Ojala
IMATRA. Imatralla on tapahtumassa pitkään odotettu ihme.
Vuosikymmeniä jatkunut muuttoliike on kääntämässä hitaasti suuntaansa. Tänä vuonna on syyskuun loppuun mennessä ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen tullut Imatralle muuttovoittoa.
Hämmentävää, sanoo kadunmiehenä Vuoksen vartta pyöräilevä Matti Rönkkö.
Keikkahommia asentajana Suomea kiertävä 55-vuotias Rönkkö on omassa persoonassaan Imatran rakennemuutoksen ilmentymä.
Elämän mutkiin ovat kuuluneet ammattikoulu, Ovako, Valco ja työn perässä pyörähdys Norjassa vuonna 1987.
Viime vuosikymmen oli Imatralla parempi kuin 90-luku, jolloin kaikki vähensivät työvoimaa. Nyt Ovakokin on vakinaistanut määräaikaisiaan, Rönkkö etsiskelee selitystä tilanteelle.
Imatran imago ei Matti Rönkön mielestä ole muuttunut vuosien aikana miksikään.
Tämä on samanlainen junttikylä kuin mikä muukin, sanoo ikänsä imatralaisena elänyt Rönkkö.
Imatran kaupungintalolla väestökehitystä on parin vuoden ajan seurattu kuukausittain Väestörekisterikeskuksen tilastoista.
Kesäkuukaudet antoivat ensimmäisen merkin, että ulos suuntautuva muuttovirta on hiljenemässä. Viikko sitten syyskuulta saadut tiedot ovat vahvistaneet tilanteessa tapahtunutta muutosta.
Yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Imatralle oli muuttanut 15 ihmistä enemmän kuin kaupungista oli lähtenyt pois.
Tämä on erittäin hyvä signaali, vaikka kokonaisuutena Imatran väkiluku edelleen vähenee, koska kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys, sanoo kaupunginjohtaja Pertti Lintunen.
Imatralla oli syyskuun lopussa 28 479 asukasta. Vuosi sitten heitä oli 35 enemmän.
Lintusen mukaan muutto koskee Imatralla vuosittain lähes 2 000 ihmistä.
Noin tuhat tulee ja saman verran lähtee. Meidän tilanteemme on ollut sellainen, että vuosittain on lähtenyt hieman enemmän kuin on tullut tilalle. Jos kehitys kääntyy nyt toiseen suuntaan, se tarkoittaa kaupungin elinvoimaisuuden lisääntymistä.
Lintusen mielestä Etelä-Karjala kärsii siitä, että moni yhteiskunnallinen palvelu on sidottu suoraan asukasmäärään. Maakunnassa asuu paljon suhteellisen vakituisesti sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole kirjoilla täällä.
Etelä-Karjalan poliisilaitoskin on valittanut sitä, että määrärahat jaetaan suoraan asukasluvun mukaan.
Imatran muuttovirran etumerkin vaihtuminen on seurausta hitaasti mutta tasaisesti kasvaneesta maahanmuutosta. Asukasluku on viime vuosien aikana lisääntynyt maahanmuuttajista noin sadalla henkilöllä, kun heidän määränsä vielä kymmenen vuotta sitten oli keskimäärin parikymmentä.
Samaan aikaan imatralaisten nuorten ikäluokkien lähtömuutto on ollut pienoisessa laskussa. Jos kehitys jatkuu nykyisenä, muuttovoitto on vakiintunut seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Vilkkaimpia lähtökuukausia Imatralla ovat elokuu ja syyskuu. Nämä kaksi kuukautta selittävät lähes puolet muutosta.
Täältä lähdetään tyypillisesti opiskelemaan muualle, Pertti Lintunen selittää tilastolukuja.
Opiskelun takia Imatralta ei vain lähdetä. Emma Peura tuli kolme vuotta sitten Kauhavalta opiskelemaan Imatralle taidegrafiikkaa.
Kaupunki ei herätä suuria tunteita.
Kyllä täällä asuu ja olen viihtynyt. Tämä on sellainen peruskaupunki, jossa on pikkutapahtumia.