Rekkaliikenteen hiipumisessa on jo laman henkäys itärajalla

Lähtevien rekkojen määrä on poikkeuksellisesti vähentynyt syksyn kuukausina isoilla raja-asemilla. Koko vuoden osalta rekkaliikenne on hieman vilkkaampaa verrattuna edellisvuoteen.

Jyrki Nuottimäki

ITÄRAJAN lähtevän rekkaliikenteen määrät ovat hiipuneet kolmen viimeisen kuukauden aikana. Tammi—marraskuussa itärajan ylittävä rekkaliikenne on edelleen hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna, mutta hyvän alkuvuoden jälkeen kasvu on hidastunut.

Itäisen tullipiirin päällikkö Tommi Kivilaakso näkee tavaraliikenteessä jo lähestyvän laman enteitä. Normaalisti lähtevän rekkaliikenteen määrät ovat kasvaneet loppuvuotta kohti mentäessä.

Syyskuukausien kasvuvauhti kääntyi jo laskuun verrattuna viime vuoden lukuihin. Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemien kautta lähti yhteensä 86 156 rekkaa syys—marraskuun aikana, kun vastaavana aikana viime vuonna lähteviä rekkoja oli 600 enemmän.

— Kahdenkymmenen vuoden aikana näin on käynyt vain kahdesti. Vuosina 1998 ja 2008 rekkaliikenteen määrä väheni vuoden viimeisinä kuukausina. Rajan tavaraliikenteessä näkyvät jälleen laman enteet, Kivilaakso arvioi.

REKKALIIKENNE kehittyi tullipiirin pääraja-asemilla hyvällä kasvuvauhdilla alkuvuodesta aina syyskuuhun saakka, minkä jälkeen tuli käänne.

Lokakuussa määrät tippuivat edelliseen vuoteen verrattuna kymmenellä prosentilla. Marraskuussa oli lievää kasvua Imatralla ja Nuijamaalla, mutta ei Vaalimaalla, jonka kautta kulkee reilusti yli puolet itärajan rekkaliikenteestä.

— Vaikka rekkaliikenteen kokonaiskasvu oli kahdeksan prosenttia marraskuun lopussa edelliseen vuoteen verrattuna, viimeisten kuukausien tilastot ovat huolestuttavia, Kivilaakso sanoo.

Hän on kuullut saman suuntaista viestiä tavaraliikenteen hiipumisesta myös satamajohtajilta. Konttikentillä on hiljaisempaa, ja se näkyy nopeasti rajalla.

KIVILAAKSON mukaan rekkaliikenteen hiipuminen kertoo myös alenevasta trendistä Suomen viennissä Venäjälle.

— Viennin arvo on tippunut alkuvuoden noin neljänneksen kasvuvauhdista prosentin tai pari joka kuukausi. Koko vuoden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on nyt 16 prosenttia. Silti Venäjä on edelleen valopilkku suomalaiselle viennille. Onneksi pää on vielä pinnan yläpuolella.

Transitovienti Venäjälle on ollut tänä vuonna suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta sen osuudet ovat pudonneet huimasti vuoden 2008 jälkeen. Sen sijaan vientitavaratonnien määrä on kasvanut transitoliikenteen tavaratonnien määrää nopeammin.

Kivilaakson mukaan on tärkeää, että oma vienti kantaa Venäjälle. Sen suhteellinen osuus transitoon verrattuna on vahvistunut viime vuosina.

— Uskomme tämän kehityksen jatkuvan myös tulevina vuosina, kun Venäjän omat satamat vetävät transitoliikennettä yhä enemmän.

Lähtevien rekkojen määrät

tammi—marraskuussa 2011

Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra:

Lähteneet rekat yhteensä 306 219. Muutos +8 % verrattuna vuoteen 2010 ja —34 % verrattuna 2008. Liikenne oli hieman vilkkaampaa kuin viime vuonna marraskuussa ja tänä vuonna lokakuussa.

Vaalimaa

Lähteneet rekat 160 821, muutos +7 % verrattuna 2010 ja —24 % verrattuna 2008. Marraskuussa 2011 lähti 2 % vähemmän rekkoja kuin lokakuussa 2011. Liikenne on viime vuoden marraskuun luokkaa.

Nuijamaa

Lähteneet rekat 82 9937, muutos +2 % verrattuna 2010 ja —43 % verrattuna 2008. Liikenne oli marraskuussa vilkkaampaa kuin lokakuussa 2011. Liikenne oli myös vilkkaampaa kuin viime vuonna marraskuussa, jolloin lähti 7 668 ja nyt 9 877.

Imatra

Lähteneet rekat 62 461, muutos +19 % verrattuna 2010 ja —41 % verrattuna 2008. Marraskuussa lähti 15 % enemmän rekkoja kuin lokakuussa, ja myös enemmän kuin viime vuoden marraskuussa, jolloin lähti 5 051 rekkaa ja nyt 5 414 rekkaa.

Kivilaakso: Rajan pitää toimia

Jyrki Nuottimäki

VENÄJÄN liittyminen WTO:n jäseneksi alentaa tulleja muutamien vuosien siirtymäjaksolla. Esimerkiksi Suomelle tärkeiden koneitten ja laitteistojen tullit putoavat nopeammin kuin esimerkiksi autojen, joiden tullimaksut laskevat seitsemän vuoden aikana 30 prosentista 15:een.

Tavaraliikenne rajalla tuskin vähenee tulevina vuosina. Lisäksi puutullien alennukset voivat vaikuttaa toiseenkin suuntaan. Kivilaakso lähettääkin terveisiä Helsingin päättäjille.

— Matkustajaliikenteen kasvuvauhti on jo nyt jopa huolestuttavan kova resursseihin nähden. Jos Venäjän talouskasvu jatkuu, imua riittää myös viennille ja transitolle. Päättäjien pitäisi herätä huolehtimaan siitä, että viennin ja henkilöliikenteen edellytykset toimivat rajalla. Ei pitäisi vaikeuttaa omaa ja meille elintärkeää ulkomaankauppaa.

Itäisen tullipiirin alueella rajan ylittävä vuorokautinen maantieliikenne on kasvanut tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 28 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nuijamaalla henkilöautoliikenteen kasvu on ollut jopa 35 prosenttia ja Imatralla 33 prosenttia.

Viiden raja-aseman kautta kulkeva kokonaisliikenne on 11 375 ajoneuvoa vuorokaudessa. Henkilöajoneuvoliikenteen osuus on ollut 82 prosenttia ja rekkaliikenteen 18 prosenttia.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki