Tenho Tiilikainen
ETELÄ-KARJALAN väestöllinen huoltosuhde huononee merkittävästi seuraavan runsaan viidentoista vuoden aikana.
Useassa kunnassa työikäisten määrä jää selvästi pienemmäksi kuin työelämän ulkopuolella olevien kuntalaisten määrä. Pahin tilanne uhkaa Rautjärveä ja Savitaipaletta, jossa molemmissa sataa työikäistä kohti on vuonna 2030 yli 120 alle 15- tai yli 65-vuotiasta kuntalaista.
Väestöllisen huoltosuhteen muutos kertoo karulla kielellä sen, että maakunnan väki vanhenee yhä kiihtyvällä vauhdilla.
KUN vielä vuonna 1990 Lappeenrannassa oli sataa työikäistä kohti 46,8 alle 15- tai yli 65-vuotiasta, ja viime vuonnakin luku oli vielä 50,7, niin vuonna 2030 huoltosuhdeluku onkin jo 73,8.
Imatralla vastaavat luvut ovat 45,0 (1990), 57,6 (2010) ja 88,3 (vuonna 2030).
Käytännössä tilanne on vielä pahempi, koska todellisuus työuran aloittamisiästä on kokonaan toinen kuin tilastoissa käytetty 15 vuotta.
-Suomessa vain joka toinen alle kaksikymppinen on jo jollakin tavalla mukana työelämässä. Ja toisaalta keskimääräinen eläköitymisikä on vain vähän päälle 60 vuotta, Markus Rapo Tilastokeskuksesta sanoo.
HUOLTOSUHTEEN huononeminen ei ole yksin Etelä-Karjalan ongelma. Saman ongelman parissa painivat kaikki muutkin maakunnat. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ainoastaan Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa huoltosuhde jää kaikissa maakuntien kunnissa alle sadan.
Vastaavasti taas huonoiten pärjäävät Etelä-Karjalan ohella Etelä-Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Esimerkiksi eteläsavolaisessa Puumalan kunnassa on uhkana, että vuonna 2030 jokaista sataa työikäistä kohti on lähes 140 ”huollettavaa”. Se on lähes kolme kertaa Helsinkiä enemmän.
HUOLTOSUHTEEN muutokset peilaavat yhteen väestörakenteen muutoksen kanssa. Eläkeikäisten määrän ennustetaan kasvavan kiihtyvällä vauhdilla erityisesti Etelä-Karjalan maalaiskunnissa.
Ennusteen mukaan lähes joka toinen rautjärveläinen tai savitaipalelainen on vuonna 2030 jo eläkeikäinen, kun heitä nyt on runsas neljännes. Lappeenrannassa yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä noin 18 prosentista 28 prosenttiin.
Kuntapäättäjille tilanne on haasteellinen: kenen ehdoilla ja millä rahalla kunnan toimintoja ja palveluja jatkossa kehitetään.
Väestöllinen huoltosuhde
Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään.
Taloudellisessa huoltosuhteessa verrataan taas työssäkäyviä muuhun väestöön.
Väestöllinen huoltosuhdeluku esitetään useimmiten 100 työikäistä kohti. Jos luku on alle sadan on työikäisiä enemmän kuin lapsia tai vanhuseläkeikäisiä.
Lasten ikärajana on perinteisesti käytetty 15 vuotta, joissakin tapauksissa on käytetty myös 16 ja 17 vuotta.