Elina Kemppainen
LAPPEENRANTA. Skinnarilassa kiemurtelee nyt Lappeenrannan ensimmäinen hulevesikosteikko. Lappeenrannan tekninen toimi on saanut syyssateiden hidastamat maanrakennustyöt valmiiksi. Istutukset tehdään keväällä. Kosteikko sijaitsee Skinnarilan entisen uimarannan läheisyydessä.
Ajattelimme, että viimeistellään alue suosiolla keväällä, jotta se ehtii kuivahtaa vähän. Syksy on ollut niin sateinen, Lappeenrannan kaupungin vastaava hortonomi Hannu Tolonen kertoi maanantaina pidetyssä kosteikon avajaisseremoniassa.
Tasaisille alueille kylvetään heinää ja vesirajaan istutetaan vesikasvillisuutta.
Kosteikon tarkoitus on kerätä Skinnarilan hulevesistä ravinteita pois, ennen kuin vesi laskee Pien-Saimaaseen. Seuraavat vastaavanlaiset kosteikot ovat suunnitteilla Sammonlahden pohjukkaan ja entiselle Viipurin vanerin alueelle rakennettavalle asuinalueelle.
Tolosen mukaan vanerin kosteikkoa saatetaan alkaa rakentaa jo ensi kesänä.
Sammonlahden kosteikon suunnitelmat ovat vielä kesken. Paikkaakaan ei ole vielä varmistettu.
Uusien hulevesikosteikkojen rakennustyöt riippuvat vielä rahasta. Skinnarilan kosteikko tuli maksamaan lähes 80 000 euroa. Ympäristölautakunta on esittänyt ensi vuoden talousarvioon 200 000 euron määrärahaa kosteikkotyöhön. Sillä saataisiin 23 vastaavanlaista kosteikkoa.
Asiasta päättää kaupunginvaltuusto talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristötarkastajan Päivi Uskin mukaan Skinnarilan kosteikko oli kalleimmasta päästä, koska rantaraitin varrella jouduttiin kiinnittämään huomiota kosteikon ulkonäköön.
Sammonlahden pohjukkaan suunniteltu kosteikko voi tulla vielä kalliimmaksi. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen johtaja Ilkka Räsänen huomauttaa, että Sammonlahden kosteikon pitäisi kerätä kaksi kertaa suurempi vesimäärä. Alueella on myös liito-oravia, viemäreitä, vesijohtoja ja kuntopolkuja.
Päivi Uskin mukaan ensimmäisten kosteikkojen vaikutuksista on tarkoitus kerätä kokemuksia. Sitten katsotaan, kannattaako kosteikkoja rakentaa lisää.
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan alustavissa suunnitelmissa on 78 samantyyppistä kosteikkoa Sunisenlahden ympäristöön. Alueella on noin 30 hulevesiputkea, mutta kaikki eivät laske suoraan Pien-Saimaaseen.
Uski on laskenut, että Skinnarilan kosteikko kerää hulevesistä pois 1030 prosenttia typpeä, 5060 prosenttia fosforia ja 80 prosenttia kiintoainetta.
Majavat rakensivat jo aiemmin oman kosteikkonsa Skinnarilan Hovinsuolle. Työ ei kelvannut, ja majavien pato purettiin tänä syksynä. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen myöntää, että majavien kosteikko oli samankaltainen kuin nyt rakennettu.
Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen, olisiko kosteikko pitänyt säästää. Räsänen vetoaa siihen, ettei asia kuulu ympäristötoimelle.
Majavataistelu ei ole tässä pääasia. Nyt rakennetaan ihan suunnitellusti näitä kosteikkoja, Räsänen muotoilee.
Kosteikossa on kolme patoa
Skinnarilan hulevesikosteikko on yhdistelmä nopeita ja hitaita virtauskohtia. Hitaisiin kohtiin istutetaan kasvillisuutta, joka omalta osaltaan sitoo ravinteita.
Kosteikossa on kolme erillistä allasaluetta, joiden välissä on yhteensä kolme suodatuspatorakennetta.
1,1 hehtaarin kosteikko suodattaa 67 hehtaarin valuma-alueen hulevedet.
Hulevesikosteikkojen lisäksi Pien-Saimaan rannoille suunnitellaan noin 40 maatalous- tai metsäkosteikkoa.
Niistä ensimmäinen on rakenteilla Lemin Nuorajärven rannalle.
Kosteikot ovat osa Pien-Saimaan kuormituksen vähentämiseen tähtäävää työtä.
Hulevesi
Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevedet kuljettavat mukanaan monia haitta-aineita ja ravinteita, jotka järveen kulkeutuessaan aiheuttavat rehevöitymistä.