Leena Sallinen
Sula Saimaa vuoden vaihteessa on huono enne saimaannorpan lisääntymiselle. Pesinnän onnistumiseksi norppavesillä pitäisi olla jäätä ja lumikinoksia viimeistään helmikuun alkupuolella, sanoo norppatutkija, Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä Savonlinnasta.
-Nyt norpat vielä odottelevat, että selkävedet jäätyvät, mutta jossain vaiheessa tammikuussa osa niistä lähtee etsimään jäätä mannerrannoilta ja matalista lahdista.
Lauantaina alkanut pakkaskeli toi ainakin toistaiseksi jääkannen laajoille alueille eteläiselläkin Saimaalla. Pien-Saimaa näytti eilen olevan virtapaikkoja lukuunottamatta jäässä, mutta Suur-Saimaa lainehtii sulana.
Otollisiin pesimäoloihin on Sipilän mukaan koko Saimaalla vielä mahdollisuudet.
-Riittää kun on muutaman sentin yhtenäinen jääpeite ja tulee lunta. Se lähtee juoksemaan jääkannen päällä, ja kinostuminen alkaa heti.
Norppaemot kaivavat kinokseen lumipesän ja synnyttävät siellä helmikuun lopulla. Pesä on yleensä samassa paikassa ja aina jään päällä.
Sipilän mukaan pesäpaikat voivat tänä talvena muuttua, jos jää- ja lumitilanne perinteisillä pesäpaikoilla jatkuu huonona.
-Vuonna 2005 eteläisen Saimaan suuret selät jäätyivät vasta tammikuun lopussa, ja silloinkin pesäpaikat osin muuttuivat.
Veteen norpat eivät voi Sipilän mukaan synnyttää.
-Viime hätään ne synnyttävät rannalle, missä todennäköisyys poikasen eloonjäämiseen on pieni.
Saimaalla ei ole havaintoja maalle syntyneistä kuuteista. 2000-luvun puolen välin jälkeen oli lauhoja talvia, jolloin norpan poikastuotto laski lumen vähyyden takia. Sen seurauksena Saimaan norppakanta putosi kymmenellä yksilöllä kahtena vuonna peräkkäin.
-Jos jäätä ei tule, menisi vuoden poikastuotto kokonaan, ja kantaan tulisi arviolta 20 yksilön pudotus, Sipilä sanoo.
Normaalivuosina Saimaalla syntyy runsaat 50 kuuttia. Niistä kuitenkin suuri osa kuolee ensimmäisen vuoden aikana.
Viime ja toissa talvena saimaannorpalla oli hyvät pesimäolot, ja kuutteja syntyi normaalivuosien määrä. Sen ja suojelutoimien ansiosta Saimaan norppakanta on kasvanut. Sen kooksi arvioidaan nyt 290 yksilöä.
Ympäristöministeriön kuukausi sitten julkistaman saimaannorpan suojelustrategian mukaan tavoitteena on 400 yksilön kanta vuonna 2020.
Keinoiksi kannan elvyttämiseen on pohjoisemmalla Saimaalla kokeiltu muun muassa pesäkinosten tekoa ihmisvoimin. Sipilän mukaan norpat ovat niitäkin pesäpaikoikseen kelpuuttaneet.
Joensuun yliopiston tutkimuksessa alkaa nyt kolmas talvi.
-Odottelemme sen tuloksia ennen kuin kinoksia lähdetään laajemmalti tekemään.
KUVATEKSTI
Ismo Marttinen
Saimaannorppa voi liikkua laajalti Saimaalla etsiessään jäätä ja kinosta pesäpaikakseen. Norppatutkijat toivovat tietoja yllättävissä paikoissa havaituista norpista osoitteeseen [email protected].