Ilpo Leskinen
LAPPEENRANTA tarjoaa läpileikkauksen Salpalinjan ulkonäöstä ja sisällöstä.
Lappeenrannan alueelta löytyvät melko tiiviissä paketissa kaikki ne linnoituslaitteet ja rakenteet, joista Salpalinja 900 kilometrin matkallaan koostuu.
Näin kertoo Museoviraston tutkija John Lagerstedt, joka luennoi tiistai-iltana Lappeenrannassa Salpalinjan ominaispiirteistä. Lagerstedt on johtanut kahtena kesänä Salpalinjan inventointia.
LAGERSTEDTIN mukaan Lappeenranta on Salpalinjan kohteiltaan suunnilleen samaa tasoa kuin Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.
Salpalinja rakennettiin välirauhan aikana järeimmilleen juuri Suomenlahden ja Saimaan väliin.
Lappeenrannan merkittävyyttä on Lagerstedtin mukaan lisännyt Ylämaan liittyminen kaupunkiin. Näin Ihakselan alueen merkittävät kohteet ovat myös osa Lappeenrantaa.
Kaupungin tärkeyttä lisää osaltaan myös keskeinen asema toisen maailmansodan tapahtumissa.
SALPALINJA on Lagerstedtin mukaan säilynyt Lappeenrannan alueella sekä hyvin että huonosti.
Huonosti säilyneistä kohteista on esimerkkinä Skinnarila, jossa linnoitteet ovat jääneet kasvavan kaupungin puristuksiin.
SKINNARILASSA Salpalinjan kohteita kyllä löytyy rakennusten seasta, mutta Lagerstedtin mielestä Salpalinja olisi pitänyt aikoinaan ottaa paremmin huomioon.
-?Ruoholammen rakentamisessa Salpalinjaan on kiinnitetty enemmän huomiota kuin Skinnarilassa, Lagerstedt arvioi.
Salpalinjan esiin kaivaminen Skinnarilassa on Lagerstedtin mukaan siinä mielessä jälkijättöistä, että Lappeenrannasta löytyy riittämiin hyvin säilyneitä kohteita.
VIROLAHTI JA MIEHIKKÄLÄ museoineen ovat Salpalinjan hyödyntämisessä Lappeenrantaa pidemmällä.
Lappeenrannasta voi Lagerstedtin mukaan kehittyä ajan oloon Salpalinja-matkailun ykköskohde. Kaupungista löytyvät kaikki Salpalinjan ominaispiirteet, ja kaupunki on hyvien yhteyksien päässä.
Kaupungissa on parhaillaan menossa Salpalinjan mahdollisuudet -hanke, jonka pyrkimyksenä on tehdä linnoitusketjusta matkailukohde. Lagerstedtin luento oli tämän hankkeen järjestämä tilaisuus.
Lagerstedt ja projektisihteeri Elina Lyijynen kertoivat, että Salpalinjan kunnostamisessa riittää Rutolassa vielä runsaasti työtä, joten aivan heti sinne ei voi matkailijoita päästää.
SALPALINJAN kohteisiin voi tutustua verkossa.
Lagerstedt kertoo, että osa kohteista on jo nähtävänä Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä ja Suomen museot online -palvelussa. Niihin on tarkoitus saada kaikki kohteet kuvineen ja sijaintitietoineen.
Itärajan turvaksi Virolahdelta Lappiin
Salpalinja rakennettiin Suomen itärajan puolustamiseksi talvisodan jälkeen välirauhan vuosina 1940-1941. Sitä kohennettiin vuonna 1944.
Linja kulkee Suomen itärajaa mukaillen Suomenlahdelta Lappiin.
Linja on raskaimmin rakennettu Suomenlahden ja Saimaan välillä. Pohjoisempana se on katkelmallisempi.
Salpalinja on itsenäisen Suomen suurin rakennustyö. Se maksoi 2,5 miljardia markkaa.
Linjaan kuuluu kivisiä panssariesteitä, taistelu- ja yhdyshautoja sekä betonikorsuja.
Taistelut eivät koskaan ulottuneet puolustuslinjalle saakka.
Lähteet www.salpakeskus.fi, Museovirasto