Etti Kantola
Liisa Kukkola
Suomen yli 10 000 kunnanvaltuutetun joukko uhkaa supistua 3 000 valtuutettuun. Näin käy, jos esitetty kuntauudistus toteutuu ja valtuustot määritellään nykytapaan asukasluvun perusteella.
Kaakkois-Suomessa pudotus olisi pienin jo suuren kuntaliitoksen tehneen Kouvolan seudulla. Yli puolet valtuustopaikoista säilyisi. Etelä-Karjalassa valtuutettujen määrä vähenisi noin viidennekseen. Suur-Kotkassa vähennystahti olisi lähellä maan keskiarvoa.
Valtuutetut ovat suomalaisen paikallisdemokratian ja kunnallisen itsehallinnon peruspilareita.
Heidän vähenemisensä on iso takaisku lähidemokratialle ja demokratialle yleisemminkin. Vaikutusmahdollisuus omaan lähiympäristöön heikentyy, sanoo Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.
On iso kysymysmerkki, miten kuntalaisen ääni kuuluu. Meillä on totuttu laajapohjaiseen edustukselliseen demokratiaan. Lautakuntiakin on vähennetty todella paljon vuosikymmenten aikana, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka.
Haveri pelkää kuntauudistuksen nakertavan osallistumista ja luottamusta päättäjiin entisestään. 7 000 valtuutetun väheneminen on menetys myös vapaaehtoistyön määränä.
Valtuutettujen uutta lukumäärää on mahdollista pohtia kuntalain uudistamisen yhteydessä. Sitä ei pidä hallitusneuvos Auli Valli-Linnun mielestä hirttää nykyiseen kuntalakiin.
On ison fundeerauksen paikka, miten uudessa tilanteessa järjestetään kunnalliset poliittiset organisaatiot. Esityksiä valtuutettujen määrästäkin kannattaa tehdä vasta sen jälkeen, kun tiedetään, minkälaisiksi kuntien rakenne ja koko muodostuvat.
Nykyisessä kuntalaissa asukasluku määrää valtuuston koon. Valli-Linnun mukaan nykyisellä lailla ei jatketa, mutta uusia perusteita hän ei vielä osaa sanoa.
Valtuustoja on voitu kasvattaa liitosten yhteydessä tavanomaista suuremmiksi. Haveri jatkaisi käytäntöä.
Olisi hyvä, että valtuustot ovat siirtymävaiheessa isompia.
Toisaalta päätöksenteko on koettu suurissa valtuustoissa hankalaksi.
Valtuustot ovat muuttumassa laajojen palvelukoneistojen johtokeskuksiksi. Työ niissä vaatii paljon aikaa, asiantuntemusta ja syventymistä.
On harkittava kokopäiväisiä ja osa-aikaisia valtuutettuja. Varsinkin kunnanhallituksen työskentely on isossa kaupungissa aika kokopäiväistä, Kurikka sanoo.
Suurkuntien valtuustot uhkaavat painottua edustamaan väestökeskittymää reuna-alueiden kustannuksella. Kun valtuutettujen pestit vähenevät, kilpailu kovenee. Haveri ennustaa, että ehdolle ja läpi on vaikea päästä ilman puolueen suosiota ja tukea.
Kurikka epäilee, että vahvoilla ovat tunnetut paikallispoliitikot. Nuorten, vanhusten ja lapsiperheiden voi olla vaikea saada edustajaa.
Haveri uumoilee, että kuntauudistuksen nostama suivaantuminen voi myös lisätä kansalaisten omaehtoista toimeliaisuutta. Netti tuo jatkuvasti lisää keinoja.