Anne Kotiharju
KUNTAUUDISTUSTA pohtinut työryhmä esittää Etelä-Karjalaan yhtä kuntaa. Myös Parikkala olisi mukana, mutta voisi halutessaan valita suunnakseen Savonlinnan. Suomenniemi jättäisi Etelä-Karjalan ja suuntaisi Mikkeliin.
Eteläsavolainen Puumala liittyisi Mikkeliin, mutta yhtenä vaihtoehtona Puumalan voisi jakaa Mikkelin ja Savonlinnan seudun sekä Etelä-Karjalan kanssa.
Parikkala kuuluisi Etelä-Karjalan kuntaan, koska sillä on uutta Savonlinnaa huomattavasti vahvempi taloudellinen kantokyky. Savonlinnan suuntaa puoltaisi taas asiointi.
Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala muodostavat työryhmän mukaan luonnollisen työssäkäyntialueen.
EKSOTE, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, on jo raivannut tietä yhdelle suurelle kunnalle. Malli, jossa Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien ympärille muodostettaisiin kaksi kuntaa, ei kelvannut työryhmälle Eksoten takia.
Kunnat ovat jo nyt järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti Imatraa ja Suomenniemeä lukuunottamatta. Eksoten purkaminen veisi työryhmän mielestä kehitystä taaksepäin.
Tulevassa palvelurakenneselvityksessä isot peruskunnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sovitettaneen yhteen.
Lisäksi Imatran ja Lappeenrannan alueen väliset yhteydet ovat jo vahvat. Erillisen Imatran seudun kunnan tulevaisuutta hankaloittaisi myös vähenevä väkimäärä.
ASIOINTI- JA työssäkäynti vetävät jo kovasti Lappeenrantaa, Taipalsaarta ja Lemiä yhteen. Imatralla taas käy töissä ja asioi iso osa Ruokolahden sekä Lappeenrannan Korvenkylän asukkaista.
Muita kuntia patistavat liitokseen väestön väheneminen, ikääntyminen ja kurjistuva talous.
Uusi iso kunta pystyisi huolehtimaan elinkeinojen kehittämisestä, kasvupolitiikasta ja kilpailukyvystä alueella. Työryhmän mielestä yhdistyminen ratkaisisi alueen kuntarakennekysymykset kerralla ja olisi vahva strateginen askel alueen kehittämisessä.
Etelä-Karjalan kunnilla on ennestään paljon yhteistyötä ja Lappeenrannalla tuoretta kokemusta kuntaliitoksista Joutsenon ja Ylämaan kanssa.
VARJOJA Etelä-Karjalan kuntien yllä riittää. Väestökehitykseen liittyvissä tekijöissä maan huonoimpaan viidennekseen kuuluvat Luumäki, Parikkala, Savitaipale ja Rautjärvi, mutta tilanne on vaikea myös Imatralla ja Ruokolahdella.
Kuntatalouden nykytilan perusteella Savitaipaleen kyky huolehtia peruspalveluista on vaarantunut.
Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven ja Savitaipaleen talouteen liittyy huomattava valtionosuusriski. Valtionosuudet olivat yli 35 prosenttia niiden tulopohjasta vuonna 2010.
Etelä-Suomen laajin kunta
Asukkaita 132 899.
Pinta-alaltaan Etelä-Suomen suurin kunta, 6 873 neliökilometriä Etäisyys Parikkalasta Lappeenrantaan on 97 kilometriä.
Vesistöisyys olisi kunnan vahva erityispiirre. Viidesosa pinta-alasta on vettä.
Väestö vähenee hieman eli 1,3-1,6 prosenttia vuoteen 2030.
Yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2030 olisi 18,1 prosenttia (esimerkiksi Rautjärvellä 26,4 prosenttia ja Savitaipaleella 25,0 prosenttia).
Verotulot olisivat 3 175 euroa asukasta kohti eli suuremmat kuin kaikissa muissa nykyisissä kunnissa lukuun ottamatta Imatraa, Lappeenrantaa ja Taipalsaarta.
Rajakuntana se hyötyisi elinkeinopoliittisesti Venäjän läheisyydestä.
Lähde: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys