Leena Sallinen
LAPPEENRANTA. Muistatteko pillerirasian? Se oli 1960-luvun muotihattu, jonka Yhdysvaltojen presidentin rouva Jacqueline Kennedy lanseerasi maailman tietoisuuteen.
-Niitä myytiin tosi paljon täälläkin, Leena Kolhonen kertoo ja esittelee Leenukka-liikkeessään myös Ruotsin kuningatar Silvian suosimia hattumalleja.
Naiset hankkivat niitä juhliin.
-Yhteen aikaan kysyttiin hurjasti lippiksiä. Välillä olivat muotia lierihatut, joissa lieri nousi ylöspäin, Kolhonen muistelee muita hattutrendejä.
Ne tulevat ja menevät?-?ja palaavat takaisin. Kolhosen mukaan nyt on taas ollut esimerkiksi 1930-luvun hattuja, jotka painetaan syvälle päähän.
-Klassiset huopalierikot ovat ajattomia malleja, hän muistuttaa.
Leenukassa on vielä huopalierikoita ja muitakin hattumalleja jäljellä, mutta telineet ovat tyhjentymässä. Lappeenrannan Koulukadulla 31 vuotta toimineessa hattukaupassa on loppuunmyynti.
Leena Kolhonen meinaa vetäytyä eläkkeelle toukokuussa toimittuaan alalla Lappeenrannassa kaikkiaan 54 vuotta.
-On pitänyt hallita kaksi alaa: hatun teko ja myynti, hän sanoo.
Täsmennykseksi täytyy vielä kertoa, että hatuntekijän ammattinimike on modisti ja hattukaupan perinteinen nimi on muotiliike.
-Vuonna 1958 menin modistioppilaaksi muotiliike Minervaan, joka oli Valtakadulla, Kolhonen kertoo.
Siihen aikaan Lappeenrannassa oli ainakin kahdeksan hattukauppaa. Kolhonen oli niistä töissä muutamassa, pisimpään muotiliike Hilpassa Raatimiehenkadulla.
-Rouva oli modistimestari ja erittäin vaativa työn suhteen. Itsekritiikkini tuli sieltä.
Kolhonen perusti oman yrityksen vuonna 1981, jolloin Lappeenrannassa oli neljä viisi hattukauppaa.
-Myssyistä juhlahattuihin, Kolhonen summaa Leenukan tuotearsenaalia, johon on kuulunut sekä tehdasvalmisteisia päähineitä, liikkeessä koristeltuja eli alan kielellä puettuja hattuja sekä Kolhosen itsensä tekemiä hattuja.
Niiden määrä ei hänen mukaansa jää tuhansiin.
-Pitää olla muototajua, Kolhonen määrittelee hatuntekijän keskeisen ominaisuuden.
Hatun myyjältä vaaditaan hänen mukaansa silmää ja hienotunteisuutta.
-Asiakkaalle ei saa sanoa, että onpa teillä iso pää. Pitää sanoa, että tämä hattu on vähän pieni.
Kun Leenukka lopettaa, Lappeenrantaan ei jää yhtään varsinaista hattukauppaa.
Leena Kolhonen kuitenkin uskoo, että aina naiset hattuja käyttävät, vaikka nuorison päässä on tätä nykyä enempi huiveja ja myssyjä.
-Olisihan se kiva, jos joku nuori ja käsistään kätevä vielä laittaisi tänne hattukaupan, hän sanoo.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Leena Kolhonen on myynyt omassa Leenukka-liikkeessään hattuja 31 vuotta. Nyt on asiakkaana Hannele Partamies.
Myytävä alkaa jo vähetä Leenukan hattutelineistä.
Juhlahattu on modistin taidonnäyte. Tällaiseen päähineeseen menneistä työtunneista ei Lappeenrannassa saa Kolhosen mukaan Helsingin hintoja.