Leena Sallinen
Pien-Saimaan suojeluyhdistys on palkannut kosteikkoasiamiehen. Tehtävään valittiin metsätalousinsinööri Antti Happonen Tuusniemeltä Pohjois-Savosta.
-Tulen maanantaina allekirjoittamaan työsopimuksen, hän kertoo puhelimessa.
Happonen aloitti työt jo torstaina.
-Hyvien kosteikkokohteiden etsiminen, niiden valitseminen ja vieminen suunnittelu- ja toteutusasteelle. Tavoite on saada noin 30 kohdetta suunnitelmaksi ja toteuttaa niistä 15 kahden vuoden aikana, hän summaa tehtävänsä.
Happosella on alalta pitkä kokemus.
-Metsäkeskuksella olen ollut töissä ja maanrakennuspuolella tehnyt metsäojia, mutta minulla on myös ollut 15 vuotta firma, joka suunnittelee ja tekee kosteikkoja.
Happosen yritystoimintaan kuuluu lisäksi maatila- ja metsästysmatkailua. Vesipuoleen hän sanoo tutustuneensa myös osakaskunta-aktiivina.
Kosteikkoja tehdään ensisijaisesti estämään valumavesien kiintoaineen ja ravinteiden päätymistä vesistöihin. Siinä sivussa ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tasoittavat tulvahuippuja. Riistaväki rakentaa kosteikkoja myös vesilintujen poikastuotantoalueiksi.
Vesiensuojelussa kosteikko on Happosen mukaan tepsivä keino. Hänellä on siitä näyttöä kotiseudultaan, jossa on kuulemma rakennettu 60 kosteikkoa. Muutama niistä on Happosen omilla tiluksilla.
-Meidän kylällä ei ole enää havaittavissa lahdenpohjassa sameutta. Ennen sitä oli niin, että sai lapiolla mättää.
Happonen aikoo hoitaa Pien-Saimaan kosteikkoasiamiehen tehtäviä pääasiassa etätyönä.
-Taipalsaarella on mahdollisuus pitää kunnantalolla pöytää kun on tapaamisia.
Metsäkeskuksen työstään Happonen kertoo jo panneensa lomat päälle. Pien-Saimaalla on tiedossa kahden vuoden pesti, sikäli kun palkkaus järjestyy.
Pien-Saimaan suojeluyhdistys palkkasi kosteikkoasiamiehen hankkeessa, johon on haettu 130 000 euroa Leader-rahoitusta.
-En tiedä, onko päätös jo tullut, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Risto Kiljunen mökiltään.
Yhdistyksen osuus on hänen mukaansa vajaat 20?000 euroa. Kiljusen mukaan ideointi potin kokoamiseksi on meneillään.
Yhdistyksen hanke liittyy Pisa 2013 -nimiseen Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishankkeeseen, jota hallinnoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi.
Hankkeessa on jo pohjustettu työmaata kosteikkoasiamiehelle potentiaalisten kosteikkokohteiden kartoituksella.
Kosteikkoja voivat toteuttaa esimerkiksi kunnat, yhdistykset ja yksityiset maanomistajat. Rahoituslähteitä ovat muun muassa maa- ja metsätalouden tuet, hankerahoitukset sekä yksityinen ja kuntien rahoitus.
KUVATEKSTI
Mika Strandén
Jussi Happonen
Lemille valmistuu tänä vuonna 24 hehtaarin Nuorajärven kosteikko, joka on Suomen suurimpia kosteikkoja.
Antti Happonen on alan harvoja ammattilaisia kosteikkojen suunnittelussa ja teossa. Hän on käynyt Pien-Saimaalla jo kouluttajana.