Petteri Värtö
Lappeenranta. Remakka riemu ja muut ulkoilmaelämän auvoa seuraavat tuntemukset ovat pian arkea Myllysaaressa. Seikkailupuisto aloittaa toimintansa vapunpäivänä. Kesän startin myötä ihmishyörinä rakentuu rantahiekalle piirrettyyn. Osattiin sitä ennenkin. Karhusaaren paviljonki on historiallinen verrokki.
Karhusaaren paviljonki oli kesänviettopaikka. Suositun tanssiravintolan ohella tarjolla oli tukku muita liikunnallisia aktiviteetteja golfista uimarantojen kautta veneilyharrastukseen. Toimintaa selittävät paitsi paikka myös sen rakentajat. Paviljonkia rakensivat samat liike-elämän edustajat kuin Linnoituksen urheilutaloa.
Karhusaari Oy:n tarkoituksena oli elävöittää Lappeenrantaa kesäkaupunkina. Huonokuntoinen paviljonki korjattiin perusteellisesti. Sisään tulivat hyvät keittiötilat, ravintolasali, terassit ja kabinetit. Korjauksen suunnitteli arkkitehti Olli Kivinen, josta tuli arvostettu professori, arkkitehti Klaus Pelkonen muistaa.
Hänen mukaansa Karhusaaren nykyisen laavun paikalla oli kaunis sauna, jota käyttivät urheiluseurat. Saareen oli rakennettu myös vuokrattavia lomamajoja ja talonmiehen asunto. Saaren etelärannalla oli lisäksi uimarannat pukukoppeineen. Tanssi- ja muu toiminta Karhusaaressa hiipui 1960-luvulle siirryttäessä.
Loistava idea keksittiin luultavasti liian varhain, ja toisaalta asukaspohja oli luultavasti liian pieni, Pelkonen tulkitsee Karhusaaren kadonnutta hohtoa.
1930-luvulla alunperin rakennetun ravintolan jäänteet, kivijalka ja kasa kattopeltiä, ovat jäätietä pitkin tuttuja Karhusaaren laavulla makkaroitaan käryttäneille. Paviljongin huvittelun huippukaudella 194050-luvulla aaltojen yli vei maalaisten laiturista lähtenyt ja sinne palannut venekyyti. Vähintään kahdesti päivässä.
Kanoottivuokrauksesta on oltu kiinnostuneita, ja siitä on keskusteltu, mutta se ei ole tämän kesän asia, matkailun kehittämisen projektijohtaja Antti Tuomaala Wirma Lappeenranta Oy:stä kertoo. Ohi lipuvien laivojen lisäksi Karhusaaren aluevesille voi nykyisin päästä vain melonta- ja purjehduskursseilla.
Turistipaikoille tuttu saarihyppely ei ole mahdollista, muttei kyyti kultakaudellakaan kulkenut aina kuin Strömsössä. Veiterän jääpallistit pitivät Karhusaaressa mailanpainajaisia 1950-luvun puolivälissä. Takaisin tultaessa lasti oli liian suuri, vene hörppäsi vettä ja joukkue joutui veden varaan. Kaksi pelaajaa hukkui.
Iltamaperinteen lopahdettua Karhusaareen nousi kaksi laavua, ensin epävirallinen ja vuonna 2007 virallinen. Siitä on nopeasti tullut liikkujien suosikki.
Piilotettua nykyhistoriaa Karhusaari edustaa geokätkijöille. Heitä varten Karhusaaren paviljongin raunioissa on helmikuusta 2008 lähtien sijainnut helppo peruskätkö saaressa lähellä Lappeenrannan satamaa. Kätkön maastoluokitus on tapissa kesällä, koska vettä pitkin sen luokse pääsee vain apuvälineellä.
Karhusaaren paviljonki
Rakennettu 1930-luvulla.
Suosittu huvittelupaikka 194050-luvulla.
Toiminta kuihtui 1960-luvulla.
Paloi poroksi joulukuussa 1979.
Paikalla sijaitsee nyt virkistysaluesäätiön ylläpitämä laavu.
Karhusaaren omistaa nykyisin Lappeenrannan seurakuntayhtymä.