Osuuskaupan hoitaja

Maalaispoika Ahti Manninen kiipesi osuuskaupan rappuset alimmalta portaalta ihan ylös asti. Hänen voimakas kulkunsa on herättänyt matkan varrella sekä ihailua että vahvaa arvostelua.

Teksti Timo Laitakari

Kuvitus Heli Pukki

Häikäilemätön mies. Loistava tyyppi. Piinkova bisneksen tekijä. Vanhan ajan patruuna, joka pitää kaikki nyörit käsissään.

Melkein kaikilla on mielipide Eekoon kauppaneuvoksesta, toimitusjohtaja Ahti Mannisesta. Yleensä se ei ole pelkästään myönteinen.

– Kyllä johtajassa pitää olla särmää. Jos johtaja on hajuton ja mauton, niin ei sekään toimi, Manninen itse sanoo.

Kukaan asioita tunteva ei kyseenalaista hänen menestystään. Mannisen kaudella Etelä-Karjalan osuuskauppa Eekoo on kasvanut pikkutekijästä maakunnan mahtavimmaksi.

Kuun lopussa eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja jättää seuraajilleen loistokunnossa olevan yhtiön.

– Minun aikanani myynti on kolminkertaistunut, voitto nelinkertaistunut ja henkilökuntaa on palkattu 500 lisää.

Eekoo on niin suuri, että se herättää jo ärtymystä. Kriitikot haukkuvat monopoliksi.

– Hassu juttu. Kun tulin maakuntaan 1989, osuuskauppa oli vitsi ja markkinaosuus 12 prosenttia. Sitten kun laitettiin asiat kuntoon ja ryhdyttiin tosissaan kilpailemaan, niin sanotaan ettei saisikaan kilpailla. Se on minusta naurettava juttu, Manninen tuhahtaa.

– Jos Eekoo ei laittaisi Parikkalaan liikekeskusta, niin kuka sen tekisi? Kun sanotaan, että yksityinen kauppias on hyvä, niin milloin se tulee?

Kun Mannisesta puhutaan, puhutaan usein vallasta ja sen käyttämisestä. Ne jotka haluavat muotoilla asian kauniisti, sanovat patruuna, ilkeämmille hän on diktaattori.

Itse hän kuvaa johtamistapaansa määrätietoiseksi, kunnianhimoiseksi ja samalla keskustelevaksi.

– Yhdessä sovitaan tavoitteet. Sitten odotan, että tavoitteet täytetään.

– Turha palaverien pito ei sovi minun luonteelleni.

Puheet yhdessä sopimisesta nostattavat kaupungilla vinoja hymyjä.

– Kun hän sanoo ”sovitaanko näin”, kuvittelisin, ettei siinä ole paljon vaihtoehtoja, sanoo yksi.

Toinen kertoo, että päätöksiin voi vaikuttaakin – jos osaa myydä asian niin, että kauppaneuvos itse oivaltaa sen erinomaisuuden.

Manninen muistuttaa, että hänen täytyy ajatella koko yritystä ja sen tavoitteita.

– Johtajan pitää sanoa viimeinen sana, olla johtaja. Ei muuten mistään tulisi mitään.

Mannista kuvataan vaativaksi johtajaksi: hän ei pidä virheistä ja haluaa päättää pienistäkin asioista.

– Virheet suvaitaan, mutta asiat pyritään hoitamaan niin, että niitä tulisi mahdollisimman vähän, Manninen vastaa.

– Haluan olla tietoinen siitä, mitä tapahtuu. Ei voi johtaa eikä voi vastata, jos ei tiedä, mitä talossa tapahtuu.

Moni pitää Ahti Mannista maakunnan mahtavimpana miehenä. Mahtavien tapaan hän itse vähättelee rooliaan.

– Ajattelen, että olen tavallinen ihminen. Minulla on valtaa ja vastuuta Eekoossa, mutta en näe, että olisin maakunnan vaikuttaja.

Osuuskaupan johtamismalli mahdollistaa vallan keskittymisen.

– Normaalissa yhtiössä hallitus on toimitusjohtajan työnantaja. Eekoossa hallitus on töissä toimitusjohtajalla. Se johtaa vallan voimakkaaseen keskittymiseen, jos johtaja on vahva, kuten Ahti on, kuvaa eräs asiaa seurannut.

Hän myös muistuttaa, että osuuskaupan hallintomallissa muodollinen valta on maallikoilla, joiden asiantuntemus ei useinkaan riitä toimitusjohtajan haastamiseen.

Eekoo on jo pitkään henkilöitynyt paljolti Mannisen persoonaan. Tv-mainoksissa kovasti Mannisen näköinen mies on houkutellut asiakkaita Prismoihin maakunnan edullisimman ostoskorin äärelle.

– Hän tekee itsestään ruhtinasta, yrittäjämies arvioi.

– Kun Eekoo jotain julkaisee, niin Ahti on usein kannessa. Hän haluaa kertoa, kuka yhtiön saavutusten takana on.

Toisaalta Manninen muistaa mainita myös henkilöstön merkityksen. Kriitikot pitävät sitä kohteliaana silmänlumeena. Aiemmin luottamusmiehenä toiminut duunari kokee sen aidoksi:

– Jos menee hyvin, niin aina siitä henkilöstökin hyötyy. Ei hän ota kunniaa vain itselleen.

Alueen mediassa tiedetään, että Mannisella on vahva näkemys siitä, miten Eekoota pitäisi julkisuudessa käsitellä. Jos tulos ei miellytä, se näkyy esimerkiksi ilmoittelun määrässä.

– Noin pitkän kokemuksen omaavaksi ja tuossa asemassa olevaksi hän on aika herkkänahkainen, pitkään Mannisen kanssa toiminut nainen kuvaa.

Kaikesta vallasta huolimatta asiakkaiden omistaman yrityksen johtajan pitää muistaa asemansa. Asiakkaille ei saa näyttäytyä ylimielisenä.

– Kun kävelen kaupungilla tai Prisman käytävillä ja kohtaan ihmisen niin, että tulee katsekontakti, niin kyllä minä sanon päivää. Kyllä tämä on nöyrän ihmisen työtä. Jos ei tervehdi, ihmiset muistavat sen kyllä, Manninen sanoo.

Eekoo on menestynyt melkein kaikilla mittareilla. Se on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi ja voittanut laatupalkintoja. Tutkimusten mukaan henkilöstö viihtyy. Tilinpäätökset kertovat vakavaraisesta, kannattavasti kasvavasta yrityksestä.

Manninen on selvästi ylpeä yhtiönsä pitkäjänteisestä kehityksestä.

– Mitään ei voi tehdä vuodessa, pitää olla johdonmukainen. Sitkeä uurastava työ tekee tuloksen.

Jos Eekoo on menestystarina, niin yhtä suuri on Manninen itse.

Ura käynnistyi harjoittelijana Mikkelissä edistyksellisen osuuskauppaliikkeen myymälässä. Mikkelissä hän kävi kauppakoulun ja siirtyi tältä pohjalta SOK:laisen osuuskauppaliikkeen palvelukseen.

Manninen on maalaispoika Juvalta Etelä-Savosta. Äiti piti maalaistalon yhdessä kamarissa kauppaa. Se kai antoi pojallekin kimmokkeen alalle.

– Pienelle ihmiselle oli iso juttu katsella kaupassa käyviä ihmisiä ja kuunnella heidän puheitaan, Manninen kertoo.

Hän tuntuu hieman harmittelevan ohutta koulupohjaansa. Toisaalta hän on työuransa aikana kouluttautunut paljon erilaisilla kursseilla, S-ryhmän sisäisillä, mutta myös sen ulkopuolella.

Jotkut kytkevät hänen vallankäyttönsä juuri tähän taustaan.

– Se vaatimaton tausta näkyy tiettynä kapea-alaisuutena, voimakkaana vallankäyttönä ja oman arvon korostamisena.

Toisaalta hän on kääntänyt taustansa myös vahvuudeksi. Kansan mies esiintyy kansan miehenä ja tietää mitä kansa haluaa.

Eräs yritysmaailman asiantuntija ihastelee hänen kiteytynyttä viestintäänsä: Ahti pystyy yksinkertaistamaan yrityksen tavoitteen ja strategian jokaisen ihmisen työtehtävän tasolle.

– Manninen on oppinsa itse miettinyt ja sisäistänyt. Ne eivät ole kouluista tai Sveitsin kursseilta: itse ajateltua ja siksi niin vahvaa.

Ahti Mannisen lisäksi juttua varten on haastateltu lukuisia Mannisen tuntevia ihmisiä.

Ahti loi valtakuntansa

Ahti Soini Antero Manninen, s. 1950, Juva.

Merkantti Mikkelin kauppakoulusta 1971, kauppateknikko 1985.

Pitkä ura kaupan tehtävissä lähinnä S-ryhmässä.

Etelä-Karjalaan 1989 Osuuskauppa Vuoksenmaan johtoon.

Keskeinen järjestelijä, kun nykymuotoinen Eekoo synnytettiin 1991.

Eekoon kaupallinen johtaja 1991, toimitusjohtaja 2000.

Runsaasti luottamustehtäviä S-ryhmässä ja ulkopuolella.

Harrastukset: Metsästys, moottoripyöräily, mökkeily.

Eläkkeelle 1.6.2012.

Kirjoittaja:
Timo Laitakari