Rajavartioston päätös kieltää marjanpoiminta rajavyöhykkeeltä on ihmetyttänyt raja-alueiden asukkaita.
Perusteena siinä on kansalaisten tasa-arvoisuus, rajan turvallisuus ja jokamiehenoikeudet. Jos raja-alueen asukas saa marjoja poimia, lupa pitäisi myöntää muillekin. Myös ulkomaalaisille, toteaa rajatoimistopäällikkö, majuri Janne Kurvinen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.
Täällä marjanpoimintapäätös ei ole niin iso asia kuin pohjoisemmassa. Esimerkiksi Kainuussa marjanpoimintaan liittyy enemmän ammattimaista toimintaa, Kurvinen toteaa.
Imatran seudulla rajavyöhykkeellä sijaitsee kymmenen pysyvää taloutta. Imatralta pohjoiseen Kaakkois-Suomen alueella on vain muutama vakinainen asunto. Nuijamaan ja Vainikkalan lähistöllä rajavyöhykkeellä asuu 100 200 ihmistä.
Rajavyöhykettä on vuosien saatossa kavennettu aika lailla. Näin haitta on asukkaille mahdollisimman pieni, Kurvinen kertoo.
Kaakkois-Suomessa rajavyöhyke on kapeimmillaan 50 metriä ja leveimmillään 1,5 kilometriä. Rajavyöhyke on merkitty maastoon keltaisilla tauluilla ja puissa olevilla keltaisilla renkailla. Vesistöissä raja merkitään keltaisilla poijuilla.
Rajavyöhykkeelle menijä tarvitsee aina kulkuluvan. Imatralla hakemuksia käsitellään lähes päivittäin. Vuosittain lupia haetaan ja myönnetään 2 500 3 000.
Lähtökohtaisesti lupa myönnetään aina, kunhan hakija osaa perustella luvan tarpeen. Marjanpoimintaan lupaa hakiessa olisi osattava perustella, miksi haluaa kerätä marjoja juuri rajavyöhykkeellä. Sama koskee esimerkiksi kalastamista.
Lupa tarvitaan myös kyläilyä varten. Myös näitä lupia on täsmennetty, toistaiseksi voimassaolevia lupia ei enää ole. Lupa myönnetään korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Yleisimmät syyt luvan hakemiseen ovat kiinteistön tai maan omistaminen alueella ja harrastus. Esimerkiksi posti ja koulukyydit menevät ammatin piiriin, lisäksi metsänhoito on hyvä syy toimia alueella.
Rajavyöhykelupa tarvitaan myös metsästykseen.
Silloin meitä kiinnostaa ennen kaikkea aseiden vienti ja käyttö rajavyöhykkeellä.
Janne Kurvisen mukaan luvaton liikkuminen rajavyöhykkeellä on harvinaista.
Suomalaisilla on selkeästi kunnioitusta rajavyöhykettä kohtaan.
Myös ulkomaalaiset voivat saada luvan liikkua rajavyöhykkeellä, samoin perustein kuin suomalaisetkin. Lupa voi kuitenkin myöntää vain siksi ajaksi, joka ulkomaalaisen maassaoloaika on.
Ulkomaalaisia kiinnostaa edelleen itärajan eksotiikka. Rajavyöhyke on tässä kapea, Venäjä näkyy helposti.
Luvatta rajavyöhykkeelle menosta seuraa yleensä sakkorangaistus. Yleensä summa liikkuu muutamissa sadoissa euroissa.
Rajavyöhykeluvan hakeminen
Lupaa anotaan rajavartioston esikunnasta tai rajavartioasemilta.
Luvan voi hakea myös sähköisesti suomi.fi -verkkopalvelussa.
Rajavyöhykeluvan tarve on haettaessa perusteltava.
Rajakaistalla ja rajavedessä liikkumiseen lupia myönnetään vain painavista syistä.
Lähde: www.raja.fi