Löytöretki Lauritsalaan

Lauritsalassa näkyvät sekä työväen että patruunoiden asumisen jäljet. Kauppalan keskustaa kehitettiin moderniksi teollisuustaajamaksi.

Leena Sallinen

Lauritsala-talo on pääosin peittynyt lehmusten katveeseen. Siitä on hyvä aloittaa löytöretkeily rakennettuun Lauritsalaan.

Osviitaksi julkaistiin kesäkuussa opaskartta, jonka nimi on Kävelyretkiä Lauritsalan arkkitehtuuriin ja ympäristöön.

Lauritsala-talo on Lauritsalan keskustaa ja Hakalia kiertävän reitin ensimmäinen etappi.

Lehmusten takaa löytyy komea funkkisrakennus, joka valmistui vuonna 1936. Se on entinen kauppalantalo.

Lauritsalan kauppala perustettiin vuonna 1932 ja kuopattiin vuonna 1967, jolloin se pakkoliitettiin Lappeenrantaan.

Tunnetuimman maanmerkkinsä Lauritsala sai pari vuotta myöhemmin. Lauritsalan seurakunta pystytti kirkokseen betonisuikulan, joka oli kirkkoarkkitehtuurin edelläkävijä koko maassa.

Kauppalakin kehitti keskustaansa rohkeasti.

Kauppalantalon viereen nousi vuonna 1956 Lappeenrannan seudun ensimmäinen tornitalo. Seitsemänkerroksisen Keskuslinnan juureen syntyi Lauritsalan liikekeskus Luukkaantoreineen, jota ei nykyisin voi kehua kovin dynaamiseksi.

Opaskartta osoittaa sieltä muun muassa 60-luvun teollisuustaajamalle tyypillistä modernismia ja kehottaa noteeraamaan myös rakennusten väliin jäävät puistoakselit.

Laskeutuminen Luukkaanrinteeseen vie perinteisempään Lauritsalaan. Siellä on vanha työväen pientaloalue, osin tosin uudisrakennettu. Tunnelma rinnetonteilla on paikoin tiivis.

Luukkaankatu oli aikoinaan koko Lauritsalan pääkatu, jossa oli paljon kauppoja. Siitä muistona useissa kadunvarren taloissa on näyteikkunan kokoisia ikkunoita. Osulan tallirakennuksesta on kehkeytynyt monimuotoinen yritystalo.

Luukkaankadun pohjoispuolella on alueen nimistön ilmeinen alkulähde, Luukkaan vanha maatila.

Furulundin hienon nimen ja kerrostalojen takaa löytyy Villa Furulund, joka valmistui vuonna 1917 Lauritsalan sahan isännöitsijän asunnoksi. Kerrostalot rakennettiin 1970-luvulla Kaukaan työntekijöille.

Lauritsalan kartano paistaa puiston takaa Läntiselle kanavatielle. Sen isäntinä on ollut useita teollisuuspatruunoita 1800-luvun alkupuolelta alkaen. Nykyisin kartano on kaupungin omistuksessa ja toimii muun muassa tilausravintolana.

Kartanomiljöön kupeessa on myös entinen hotelli muistomerkkinä Saimaan vanhan kanavan matkailusta. Puutalo on nykyisin asuinkäytössä.

Kartanon navetassa on kesäkahvila, jossa päiväkävelijä kerätä puhtia loppukierrokselle. Se vie Muukontien ali Hakaliin.

Hakalissa on hyvin säilynyt vanha työväen asuinalue. Opastettu reitti menee alueen läpi pyörätietä, mutta pittoreskiä puutalomiljöötä voi toki tirkkiä alueen muiltakin kaduilta kujosilta.

Uutta rakennusta pukkaa kyllä Hakaliinkin. Vanhoista komein on työväentalo, joka vihittiin käyttöön vuonna 1910.

Hakaliin rakennettiin myös komea kansakoulu vuonna 1931. Se on nykyisin Lauritsalan VPK:n talo, jonka voi bongata helposti myös autosta Hakalin liikenneympyrässä.

Siitä opaskarttaan merkitty reitti nousee takaisin Lauritsalan keskustaan. Opaskartta nostaa sieltä esiin vielä kauppalan aikana nousseita rakennuksia.

Niihin kuuluvat muun muassa Karjalantien pistetalot, Lauritsalan kirjasto ja funkkistalo, jossa luotibaariksi kutsuttu Kanava-Krouvi.

Löytöretken saaliiseen kuuluu myös muuttunut mielikuva Lauritsalasta.

Kävelyretkiin viisi reittiä

Kävelyretkiä Lauritsalan arkkitehtuuriin ja ympäristöön -opaskarttaan on merkitty neljä reittiä entisen kauppalan alueelta.

Reitit ovat Lauritsalan keskusta-Hakali (noin 5 kilometriä), Kanavansuu-Murheistenranta-Mälkiä (6), Saimaan kanava Mälkiällä ja Mustolassa (4) ja Kaukas-Parkkarila-Tirilä (3,2).

Reiteillä on etappeja, joista opasteksti esittelee rakennuksien tai miljöön taustaa.

Opaskartta juhlistaa osaltaan Lauritsalan kauppalan perustamisen 80-vuotisjuhlavuotta.

Julkaisun tuottivat Etelä-Karjalan museo /Lappeenrannan kaupunki ja Lauritsala-seura.

Opaskartta on jaossa ilmaiseksi muun muassa museoissa, kirjastoissa ja matkailutoimistossa.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen