Ilpo Leskinen
JOUTSENO. Kuurmanpohjan Saarenojalla on järjestetty vanhan ajan asuntomessut.
Arkeologit ja harrastajat ovat päässeet käsiksi Suomen vanhimpaan asumukseen tämän viikon kaivauksissa. Harrastajat ovat kaivaneet salaisuudet päivänvaloon.
Viime kesänä näkyi jo merkkejä mahdollisesta rakennelmasta. Palaneita luita löytyi runsaasti. Kun löydöt pantiin kartalle, ne muodostivat soikion.
Keskellä ei ollut luita, mutta reunoilla sitäkin enemmän. Käsitys ihmisasunnosta on nyt vain vahvistunut.
Muuta järkevää selitystä ei ole kuin jonkinlainen asumus. Keskilattia on puhdas, sillä luut on siirretty reunoille, professori Aivar Kriiska Tarton yliopistosta ja arkeologi Tapani Rostedt kertovat.
Kriiskan mukaan samanlainen asumus luineen kaikkineen on löytynyt myös Liettuasta.
Löydökselle voidaan myöntää Suomen vanhimman asunnon titteli: ikää 10 700 vuotta.
Asuinpaikka on heti jääkauden jälkeiseltä ajalta, jolloin Suomea asutettiin kaakosta ja etelästä.
Samanikäiseltä kohteelta Joensuun Enosta tunnetaan myös asumus, mutta sen iästä ei Rostedtin mukaan ole samanlaista varmuutta.
Aivar Kriiska arvioi, että kyseessä on voinut olla kesäasunto. Tulisijaa ei ole havaittu, ja ympäriltä löytyy runsaasti ihmistoiminnan merkkejä.
Palanut luu kertoo myös siitä, että asumuksessa se ei ole ollut pelkkä nukkumapaikka vaan siellä on ainakin ruokailtu.
10 700 vuotta sitten Etelä-Karjalan ilmasto oli Kriiskan mukaan suunnilleen nykyisen kaltainen.
Ei kylmä eikä lämmin.
Mannerjää oli hyvän aikaa sitten vetäytynyt pohjoiseen. Rostedt kertoo, että maastoa peitti koivuvaltainen metsä, jossa oli mäntyä joukossa. Kuusi ei ollut vielä tullut Suomeen.
Kuurmanpohjan Saarenosan asuinpaikka on jääkauden jälkeisen Suomen viiden vanhimman joukossa.
Paikkoja on vaikea laittaa täsmälliseen ikäjärjestykseen, sillä radiohiiliajoituksella todetut iät ja ikäerot mahtuvat virhemarginaaliin.
Rostedt kertoo, että Top 5:ssa Saarenoja on ainoa, jossa on pelkästään varhaisimman kivikauden asutusta. Siksi se on selväpiirteinen tutkittava.
Eriaikaisten asutuskerrostumien sekoittuminen ei häiritse tulkintaa.
Aivar Kriiska kertoo, että Saarenojan kaivauksissa löytynyt pii on etupäässä peräisin Valko-Venäjältä ja Keski-Venäjältä Valdain alueelta. Itä-Latviassa on sama tilanne.
Sen sijaan Viron ja Liettuan saman ajan asuinpaikkojen yhteydet ovat etelään.
Kaivauksissa on vuosien aikana löytynyt kaikkiaan 1 050 piiesinettä ja 1 140 kvartsiesinettä.
Piiesineiden määrä on Rostedtin mukaan huomattavan suuri verrattuna muihin saman ajan asuinpaikkoihin Suomessa.
Kansainvälisen tason kulttuurin muutos
Kuurmanpohjan Saarenojan asuinpaikalla on maailmanlaajuista merkitystä. Se kertoo kulttuurin muutoksesta, jossa piin käytöstä siirrytään kvartsin käyttöön.
Piitä on tullut Joutsenoon niin uudisasukkaiden mukana kuin kauppayhteyksiä pitkin.
Kun piin saanti on vaikeutunut, maaperästä on etsitty korvaavaa materiaalia. Sellaiseksi on paremman puutteessa kelpuutettu kvartsi, jota on pakon edessä opittu työstämään.
Saarenojan asuinpaikka on Suomessa aikansa ainoa, jossa kvartsia ja piitä esiintyy rinnakkain saman verran. Samalla kun on luovuttu piistä, on siirrytty kvartsiin.
Lahden ja Enon varhaisimman kivikauden asuinpaikoilla piitä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin Joutsenossa, muualla maassa vain yksittäisiä kappaleita.
Lähde: Timo Jussila, Aivar Kriiska ja Tapani Rostedt.
Ikivanha asutus löytyi vuonna 1999
Arkeologi Timo Jussila löysi kesällä 1999 Joutsenon ja Imatran rajaseudulta 16 varhaisimman kivikauden asuinpaikkaa. Löydöstä pidettiin sensaationa.
Vuonna 2000 Jussila löysi Saarenojalta piiesineitä sekä otti näytteitä radiohiiliajoitusta varten. Vuonna 2003 saatiin ajoitustulos, että asuinpaikka on 10 600 vuotta vanha (8 600 eKr.).
Uusimmat ajoitukset ovat antaneet iäksi noin 10 700 vuotta.
Saarenojan asuinpaikkaa on tutkittu joka kesä vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2008 löytyi Suomessa ainutlaatuinen piitaltta. Vuonna 2009 paljastui kulttuurin muutos piistä kvartsiin.
Kaunis piiesine löytyi torstaina
Ilpo Leskinen
JOUTSENO. Piistä tehty kaavin on Saarenojan arkeologisten kaivausten näyttävin esinelöytö. Löydös saattoi kaivajat nirvanan partaalle torstaina.
Arkeologi Tapani Rostedt kertoo, että kaavin on harvinaisen suurikokoinen. Yleensä ne ovat peukalon pään kokoisia.
Pii on tuotu idästä 500700 kilometrin päästä. Koska kyse on arvokkaasta materiaalista, omistaja lienee sen kadottanut.
Neljä vuotta sitten kaivauksissa löytyi piitaltta, ainoa lajissaan Suomessa.
Aluksi luulimme, että nyt tulee toinen piitaltta, Rostedt kertoo.