Categories
Artikkelit

Pelkolan merkitys kasvaa

Venäjän WTO-jäsenyys lisää puuntuontia Venäjältä. Etelä-Karjalan paperitehtaiden kilpailuasema paranee.

Harri Manskinen

Venäjän WTO-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle metsäteollisuudelle. Etelä-Karjalassa se näkyy jatkossa erityisesti Imatralla Pelkolan terminaalin käytön lisääntymisenä, mutta myös tehtaiden kilpailuaseman paranemisena.

Venäjästä tulee Maailman kauppajärjestön jäsen, kun WTO vahvistaa 30 päivän kuluessa Venäjän viikonloppuna ratifioiman liittymissopimuksen.

Jäsenyys laskee Venäjän raakapuun vientitulleja. Samalla alenevien tuontitullien ansiosta suomalaisten metsäteollisuustuotteiden asema Venäjän-markkinoilla paranee.

Uutinen on hyvä Etelä-Karjalan metsäteollisuudelle, sillä Imatralla ja Lappeenrannassa valmistettavat aikakauslehtipaperi ja erilaiset päällystetyt kartongit ovat Venäjän markkinoilla haluttuja tuotteita.

Havupuun tullimaksut laskevat puoleen ja lehtipuun tullimaksut neljännekseen nykyisestä. Mänty ja kuusi tuodaan jatkossa EU-markkinoille ja Suomeen kiintiön kautta, jonka koko on 9,5 miljoonaa kuutiometriä.

Stora Enso Metsän metsäpäällikkö Jorma Länsitalo sanoo, että viime vuonna yhtiö toi Pelkolan kautta noin kaksi miljoonaa kuutiota puuta tehtailleen. Valtaosan haukkasi Imatran tehtaat.

-Pelkolan painoarvo on ollut kohtalainen jo tähänkin mennessä, ja sen merkitys kasvaa lähivuosina.

Länsitalo ei arvioi tulevia kuutiomääriä. Pelkolan läpäisykyky on reilut viisi miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

-Olemme valmistautuneet siihen, että voimme lisätä tuontia Venäjältä. Raja-aseman läpäisykyky on yksi rajoite. Emme myöskään tiedä, mikä on puun saatavuus Venäjältä lähivuosina.

Metsäteollisuus ry:n mukaan Venäjältä tuotiin Suomeen raakapuuta viime vuonna 190 miljoonalla eurolla. Nykyrakenteella tullimuutos tuo metsäteollisuudelle noin 20 miljoonan euron vuosittaiset säästöt puunhankintaan.

Suomalaisten paperi- ja kartonkijalosteiden asema Venäjällä paranee, kun tuontitullit alenevat noin viisi prosenttia neljän vuoden siirtymäaikana. Alenevat tullit vahvistavat suomalaistuotteiden asemaa kasvavilla Venäjän markkinoilla suhteessa paikallisiin tuotteisiin.

-Etelä-Karjalan tehtaat ovat tässä etulyöntiasemassa nimenomaan Pietarin ja Moskovan läheisyyden vuoksi. Suomesta päästään nopeimmin markkinoille ja Etelä-Karjalassa tehdään myös tuotteita, jotka kiinnostavat Venäjällä, sanoo Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioista ja kauppapolitiikasta vastaava päällikkö Jukka Halonen.

Paperi- ja kartonkijalosteita vietiin Venäjälle viime vuonna Suomesta 490 miljoonan euron arvosta. Kaupan nykyrakenteella tullimuutos alentaa Venäjällä suoritettavia tullimaksuja noin 30 miljoonan euroa siirtymäajan jälkeen.

KUVATEKSTI

Marleena Liikkanen

Pelkolan terminaalin käyttö lisääntyy, kun puutullit laskevat. Maanantaina rekkoihin lastattiin Venäjän koivua.

Kirjoittaja:
Harri Manskinen