Anne Kokkonen
SUOMENNIEMI. Teollisen yrityksen asettuminen Suomenniemelle olisi sekä onnenpotku että painajainen. Paikalliset iloitsevat jokaisesta syntyvästä työpaikasta, mutta yrittäjälle työvoiman rekrytointi paikkakunnalta on erittäin ongelmallista.
-Työttömiä on 45-50 eli 13-14 prosenttia väestöstä. He eivät ole kovin aktiivista väkeä: kymmenkunta on eläke- tai lisäpäiväputkessa, Etelä-Karjalan työvoimatoimiston apulaisjohtaja Raimo Ruotsalainen tunnustaa.
Nuoret lähtevät koulujen perässä maailmalle, ja vain harva palaa takaisin. Nuorisotyöttömyys ei ole ongelma, sillä työvoimatoimiston rekisterissä on vain pari vuoden 1980 jälkeen syntynyttä.
-Se mitä tarvitaan, ovat ulkopuoliset yrittäjät. Työvoiman saanti ei ole este, sillä puskaradio toimii ja tulijoita löytyy kunnan rajojen ulkopuolelta, Ruotsalainen arvioi.
YRITTÄJÄYHDISTYKSESSÄ jäsenistön määrä on pysynyt vakaana. Jäsenmaksunsa maksaneita on noin 25, yhden lopettaessa on joku toinen aloittanut.
Uudet yritykset ovat pieniä, usein vain yrittäjän tai hänen perheensä työllistäviä. Iso menetys koettiin viime kesänä, kun liimalevyä valmistanut Woodhaus ajautui konkurssiin ja vei mukanaan kymmenkunta työpaikkaa.
-Suomenniemen ja Mäntyharjun rajalla toimiva Suutarisen betonielementtitehdas on ainoa merkittävä teollinen työllistäjä, mutta siellä ei ole suomenniemeläisiä töissä, Ruotsalainen toteaa.
Hän haluaisi tyhjiin tiloihin tarvittaisiin nopeasti uutta yritystoimintaa. Liimalevytehtaan lisäksi kunnasta löytyisi myös puusepänverstas ja erilaista hallitilaa.
-Tarvittaisiin vain rohkeutta. Muistisairaita hoitava Hoivahovi ja psykiatrisia kuntoutujia palveleva Luotolahden kuntoutus ovat tuoneet Suomenniemelle työpaikkoja, ja ehkä vastaavanlaista toimintaa olisi mahdollista laajentaakin, Ruotsalainen arvioi.
LOUNASKAHVILA Rantinhovia Kouvola-Mikkeli-tien varrella pyörittävä Carina Pinoaro aloitti yritystoiminnan Suomenniemellä runsaat kolme vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulta muuttanut pitkän linjan yrittäjä työllistää kahvilassaan vakituisesti yhden ja kesäaikaan kolme työntekijää.
-Kaikki työntekijät ovat nykyään Mikkelistä. Kun tulin tänne, yksi kiinnostunut otti oma-aloitteisesti yhteyttä ja sai työpaikan. Työvoimatoimiston mukaan Suomenniemellä oli tuolloin seitsemän ravintola-alan työtöntä, mutta yhtään yhteydenottoa ei tullut, Pinoaro muistelee.
Pinoaro työllistäisi oman kylän väkeä, jos sopivia tulijoita olisi. Reippaus ja palvelualttius merkitsevät hänelle enemmän kuin sopiva tutkinto.
KUVATEKSTI
Anne Kokkonen
Carina Pinoaro ei ole löytänyt Suomenniemeltä työvoimaa lounaskahvilaansa. Seitsemänvuotias Mico kasvaa kiinni yrittäjäelämään aivan luonnostaan.