Piia Kaskinen
Lappeenranta. Tällaista kalansaalista ei joka päivä näe.
Veneen pohjalla sätkii arviolta reilu tuhat kiloa järveneläviä. Iso osa niistä on haukia ja kuhia.
Tässä järvessä on uskomaton määrä kalaa. Viime kesänä haukea tuli arvioitua vähemmän, mutta silloin kalastettiin avorysillä eikä hauki siihen tartu. Nuottaan tarttuu, toteaa Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.
Haapajärvi kuivuu entisestään. Torstaina puoliltapäivin sen syvimmissä kohdissa oli alle metri vettä.
Tyhjenemisestä vastaa rannalla pörisevä, kuorma-auton moottoriin kytketty vesipumppu. Se pumppaa järvivettä keskimäärin neljänkymmenen minuutin kuutiovauhtia, ja on pumpannut yhtäjaksoisesti jo viisi viikkoa. Sunnuntai-iltaan mennessä pohjan arvioidaan paistavan kaikkialla: kaksi kolmasosaa 223-hehtaarisesta järvestä on silloin vailla vettä.
Järvi kalastettiin keskiviikkona ja torstaina niin tyhjäksi, kuin mahdollista. Torstaihin mennessä sieltä oli nostettu jo noin 26 000 kiloa kalaa, viime kesän pyynnit mukaan lukien.
Tämän kesän kalastuksista vastaa kaksi veljestä: Markku ja Jorma Turtiainen. Heidän urakkansa kesti keskiviikkona aamuseitsemästä puolilleöin ja piti sisällään viisi nuotallista. Torstaina oli luvassa samanmittainen päivä: puoliltapäivin oli menossa päivän kolmas nuotallinen.
Perjantaina järvelle ei enää pääse veneellä.
Parhaat nuotalliset ovat pitäneet sisällään tonnin verran kalaa. Ne heitetään veneenpohjalle ja viedään rannalle.
Eilen ja tänään, ennen tätä nuotallista, rantaan on kannettu 4 500 kiloa kalaa. Niistä noin 400 kiloa on ollut haukea ja kuhaa, Markku Turtiainen kertoo.
Kalojen seuraava määränpää on väliaikainen hauta. Se sijaitsee rantasedimentissä, parin metrin syvyydessä. Haudan on oltava tarpeeksi syvä, jotteivät pedot pääse kaloihin käsiksi.
Näinkin iso kalamäärä maatuu nopeasti, sillä noin 90 prosenttia kalasta on vettä, Karels tuumaa.
Talvella kalamassa kaivetaan ylös, viedään vastarannalle ja loppusijoitetaan läjitysalueelle.
Osa petokaloista on pelastettu evakkoon Haukkavuorensalmen puolelle. Sinne on siirretty noin kahdeksansataa kiloa eväkkäitä. Ei enempää, jotta niillä riittää ruokaa ja elintilaa. Petoja on siirretty myös muihin järviin, ja onpa osa päätynyt rapusyöteiksikin.
Kun kalat on kannettu pois, järven annetaan kuivua. Toiveissa on sateeton kesä, jotta pohjasedimentti kovettuu tarpeeksi.
Toimenpiteen vaikutukset näkee vasta viidenkymmenen vuoden päästä, sanoo Karels.
ELY-keskus arvioi syksyllä, onko järven pohja kuivunut tarpeeksi. Jos ei, sen annetaan kuivua vielä vuosi.
KUVATEKSTI
Mika Strandén
Iso on tämäkin, mutta se suurin kala pääsi tälläkin reissulla karkuun. Nuotalla Markku (vas.) ja Jorma ja Turtiainen.
Haapajärvi kuivuu sunnuntai-iltaan mennessä
Haapajärvi on pahoin rehevöitynyt järvi Lappeenrannan eteläosassa.
Lappeenranta velvoitettiin kunnostamaan Haapajärvi vuonna 2001.
Järvi kunnostetaan kuivattamalla se tilapäisesti.
Haapajärvi on suurin järvi, jota Suomessa on ryhdytty kuivattamaan.
Kuivatuksen avulla järven pohjasedimentti painuu kasaan ja tiivistyy.
Veden tilavuus kasvaa ja laatu paranee.
Kuivatuksen jälkeistä kalakantaa parannetaan poistokalastuksella.
Haapajärven kalaston valtalajeja ovat särkikalat. Ne tonkivat pohjasta liikkeelle liejua ja ravinteita, ja pitävät siten yllä sisäistä kuormitusta.
Viime kesänä pyydetystä kalasta noin 60 prosenttia oli lahnaa, 15 prosenttia kuhaa, 10 prosenttia särkeä, 9 prosenttia ruutanaa ja loput haukea, suutaria, ahventa, kiiskeä ja salakkaa.
Haapajärvestä halutaan saada uimakelpoinen.