Harri Manskinen
IMATRA. Korvenkannan alueelle suunniteltu jättimäinen kauppakeskus vaatii satojen miljoonien eurojen sijoituksen lisäksi miljoonia kävijöitä vuosittain. Korvenkannan liikekeskuksen vaatimia asiakasmääriä voi arvuutella vaikkapa vertailemalla sitä piakkoin Kouvolassa avautuvaan Kesko-vetoiseen Veturiin.
Keskon aluejohtaja Timo Heikkilän arvion mukaan Veturi tarvitsee noin 4-5 miljoonaa asiakasta vuosittain. Veturin liiketilat ovat 48?000 neliötä, Korvenkannassa suunnitellaan lähes tuplamäärää.
Korvenkannan hanketta vetävä YIT:n aluejohtaja Pentti Karhu sanoo, ettei laskelmia asiakasvirroista ole vielä tässä vaiheessa laadittu.
-Kyllähän se riippuu lopulta toimijoista. Pitää muistaa, että alueella on kaavassa muutakin kuin kaupan tilaa. Noihin neliöihin voi tulla myös toimistotiloja ja yleiskaavassa on tilaa jopa teolliselle toiminnalle. Viime vuoden jäljiltä suurin asiakasmäärä oli Espoon uudessa Sellossa, jossa kävijöitä oli yli 20 miljoonaa.
Kävijämäärä Sellossa nousee tänä vuonna yli 23 miljoonaan asiakkaaseen.
Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson sanoo, että kilpailu venäläisistä asiakkaista ei ainakaan vielä ole veristä maakuntien ja Helsingin kauppakeskusten välillä.
-Venäläisten turistien määrä on voimakkaassa kasvussa, joten hirveän suurta kilpailua heistä ei tule. Kilpailu kauppakeskusten kesken ei muutenkaan ole kovin merkittävää, koska ne sijaitsevat etäällä toisistaan.
-Pääkaupunkiseudulla tilanne on tietysti toinen. Jumbo ja Itäkeskus vetävät paljon venäläisasiakkaita.
Sellon toimitusjohtaja ei halua arvioida millainen olisi riittävä asiakasmäärä Imatran Korvenkantaan.
-Venäläiset ovat erilaisia ostajia kuin suomalaiset. Heillä kertaostos on suurempi kuin lähempänä asuvan, ja sillä on vaikutusta.
Mutta itärajan riskit Karlsson tunnistaa nopeasti.
-Jos asiakaskunta on kovin yksipuolista, asiakasvirroissa tapahtuvat dramaattiset muutokset voivat aiheuttaa enemmän ongelmia, kuin jos asiakaskunta tulee läheltä.
YIT:n Pentti Karhu sanoo, että liikekeskukseen tulevien yrittäjien kanssa ei ole vielä sopimuksia. Vuokraussopimukset ja hankkeen sijoittajasuhteet YIT hoitaa pääkonttoriltaan Helsingistä.
-Odotetaan ensin, että valtuusto päättää sopimuksesta YIT:n ja kaupungin välillä. Sen jälkeen alkaa kaavatyö.
Kaupungin ja YIT:n välinen sopimus mahdollistaa, että myös kolmas osapuoli voi tulla mukaan alueen kehittämiseen. Tällä Imatran kaupunki varmistaa, että esimerkiksi Ikea voisi sijoittua Korvenkantaan. Ikealla on oma rakennuttajataho hankkeilleen.