Imatra. Uudestaan!
Sitä sanaa Timo Rissanen toistaa lavan reunalla niin kauan, että näytelmäharjoitukset alkavat tuottaa toivottua tulosta.
Ohjaajana hän on pikkutarkka, eikä se ole huono ominaisuus teatterinjohtajallekaan.
Rissaselta tuntuu kaikki onnistuvan, vaikka hän tekee rohkeita suunnanmuutoksia eikä varmistele elämäänsä etukäteen.
Kuuntelen tarkasti omaa sisäistä ääntäni. Viiden kuuden vuoden välein se ilmoittaa, että yksi ajanjakso alkaa olla täynnä. Silloin lähden eteenpäin.
Hypyissä auttavat hyvät linkit englantilaisiin ja amerikkalaisiin agentuureihin. Vastikään Rissanen on tuonut Lontoosta 20 uutta näytelmätekstiä luettavakseen.
Rakkaus teatteriin syntyi jo lapsuudessa. Kotiinsa Turkuun pikku-Timo rakensi oman nurkkateatterin. Nuorena miehenä hän oli Kansallisteatterin uskollista yleisöä, ja kohta jo työskentelikin siellä myyntisihteerin sijaisena.
Keväällä 1985 houkuttelin opiskelukaverini vuokraamaan kanssani Teatteri Jurkan ja tekemään yhdessä komedian Viettelyduetto. Vappu Jurkka näki meissä potentiaalia ja ehdotti, että ohjaisi sen uudestaan ja ottaisi näytelmän ohjelmistoonsa.
Kahdessa vuodessa sitä esitettiin 125 kertaa, ja se pelasti Teatteri Jurkan talouden. Rissanen kiinnitettiin taloon näyttelijäharjoittelijaksi.
Imatralla Timo Rissanen on vierailijana tehnyt musikaaleja ja komedioita, mutta aikeissa on tuoda Imatralle voimakasta draamaa viimeistään vuonna 2014.
Me teemme tätä työtä yleisölle, ja yleisöä pitää saada. Se on teatterinjohtajan vastuulla. Jos katsojat kerran menetetään, heitä on vaikea saada takaisin.
Teatterin kattauksen on hänestä oltava niin monipuolinen, että jokainen löytää sieltä jotakin: komedia tai farssi, draama, lastennäytelmä ja musiikkiteatteri.
On oltava vetonauloja ja väliin jotain rankempaa. Teatteri kuolee, jos rupeaa tekemään ainoastaan vakavaa draamaa. Tämä on pieni kaupunki, ja on aivan luonnollista, että rankan työn jälkeen teatterista haetaan jotain vähemmän raskasta.
Johtaja-aika Savonlinnassa opetti hänet lomailemaan.
Olin silloin teatterilla seitsemänä päivänä viikossa, 14 tuntia vuorokaudessa. Kun viimein lomailin, huomasin olevani aivan lopussa. Tunnistin onneksi uupumukseni ja muutin työtapojani.
Tämä on hurja ammatti, sillä prosessia on vaikea saada poikki yöksikään. Hyvää teatteria pystyy luomaan silloin, kun on elämää myös teatterin ulkopuolella.
Rissasella sitä on: avopuoliso, hyviä ystäviä, ihania illallisia, ulkomaanmatkoja, lenkkeilyä ja uintia.
Toisaalta työstä tulevat palkinnotkin ovat huikeita. Muisto seisaallaan aplodeeranneesta yleisöstä saa hänet yhä liikuttumaan.
Kuvateksti
Inka Nordlund
Timo Rissanen ehtii viettää Imatralla viikossa kolme neljä päivää, ja sen jälkeen hänet tavoittaa puhelimitse. Myös työhuoneen ovi teatteritalon toisessa kerroksessa on auki.
On oltava vetonauloja ja väliin rankempaa. Teatteri kuolee, jos rupeaa tekemään ainoastaan vakavaa draamaa.
Timo Rissanen
Timo Rissanen
Teatteri Imatran johtaja, sopimus kesäkuun loppuun 2014 saakka.
Syntynyt Turussa 1964.
Ylioppilaaksi 1983, Lahden kansanopiston näyttämötaiteen linja 1983, Tampereen yliopiston draamalinja 1988.
Koti Helsingissä, etsii Imatralta vuokrayksiötä maaliskuusta lähtien.
Varkauden teatterin näyttelijä ja ohjaaja 198992, Riihimäen teatterin näyttelijä ja ohjaaja 19952000, Savonlinnan teatterin johtaja 200104. Imatralle vierailevaksi ohjaajaksi 2006.
Kääntänyt suomeksi noin 40 näytelmää.