Anne Kokkonen
SAVITAIPALE. Kuolimo-järvessä on jotain mätää. Ranta-asukkaat raportoivat laajalti veden samentumisesta, pyydysten limoittumisesta ja muutosten aiheuttamasta alati kasvavasta huolesta.
-Jos ihmiset kokevat, että veden tila on mennyt huonompaan suuntaan, se on tosiasia josta ei tarvitse kiistellä, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi totesi maanantaina Savitaipaleella.
Kiistelyksi Lönnrot-verkkoyliopiston tiedotus- ja keskustelutilaisuus kuitenkin tahtoi aina välillä lipsua. Epäluottamus viranomaisten tuottamia faktoja kohtaan leimasi vahvasti osaa puheenvuoroista.
KUOLIMOA on tutkittu ja mitattu vuosikymmenten ajan, mutta tulosten tulkinta ei hevin onnistu maallikoilta. Vaikeaselkoiset tutkimusraportit saivatkin Kuolimon suojelun puuhamiehiin kuuluvan Arto Bäcklundin epäilemään, että viranomaisille riittää pelkkä järven tilan seuranta.
-Tarvitaan laajempi näytteenottokattavuus myös ranta-alueille ja tehostettu suunnitelma jätevesipäästöjen hallitsemiseksi, Bäcklund esitti.
Suurimpana yksittäisenä murheenkryyninä pidettiin Savitaipaleen kunnan jätevedenpuhdistamoa, jonka epäillään sylkevän asiaankuulumatonta tavaraa järveen Rovastinojan suulta. Puhdistamon lupaehdot ovat voimassa vuoteen 2015, jonka jälkeen luvassa on ehtojen kiristymistä.
-Kunta ei ole ummistanut silmiään. Tarkoituksena on selvittää, olisiko maakunnallinen keskitetty jätevedenpuhdistamo mahdollista toteuttaa, Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi huomautti.
Suomenniemen jätevedenpuhdistamo on vielä melko uusi, mutta siirtoputken mahdollisuutta on jo väläytelty sielläkin. Kuntaliitoksen toteuduttua tätä vaihtoehtoa harkitaan entistä tarkemmin.
VETENSÄ puolesta erinomaiseksi luokitellun Kuolimon valtiksi voisi tulevaisuudessa nostaa puhtauden. Jos järvi saadaan mukaan Unescon sertifioimaan Geopark-hankkeeseen, järven matkailullinen arvo moninkertaistuisi.
Lönnrot-yliopiston kehitysjohtaja Eero-J. Ahonala visioi Kuolimolle useita muitakin kehityshankkeita. Savitaipaleelle voitaisiin vaikkapa perustaa Kuolimon tutkimus- ja informaatiokeskus, alue voisi keskittyä kestävän hyvinvoinnin kehittämiseen ja Pro Kuolimo?-kansalaisjärjestö toimisi asukkaiden äänitorvena.
Pro Kuolimon perustamiseen ryhdytään seuraavassa yleisötapahtumassa 22. lokakuuta.
-Asenteet ratkaisevat, miten Kuolimon lopulta käy. Kun hankkeella on kansan tuki, on hyvät edellytykset saada onnistunut hanke liikkeelle, Niittyniemi rohkaisi.
KUVATEKSTI
Heli Blåfield
Kesäasukas Jyrki Tikkinen (keskellä) kannatti lämpimästi Kuolimon suojelemiseen tähtääviä toimia. Viranomaisten lausuntoihin ei hänen mielestään kannata suhtautua liian luottavaisesti.