Ilpo Leskinen
TAIPALSAARI. Idea Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan välisestä kanavasta on vanhempi kuin yleisesti luullaan.
Moni tietää, että kanavaa puuhattiin Taipalsaaren Rehulan kylään jo sata vuotta sitten, mutta kanavaa suunniteltiin tosimielellä jo 1800-luvulla, noin 150 vuotta sitten. Tuolloin ei puhuttu Kutilan vaan Kivitaipaleen kanavasta.
Uudesta vesitiestä oli tarkoitus tehdä pääväylä Lappeenrannasta Saimaalle.
Järviarkeologiaa harrastava Saimaan hylyt -työryhmä pääsi vanhojen suunnitelmien ja piirustusten jäljille sattumalta.
Ryhmän puhemies Pentti Kokki kertoo, että Kivitaipale-suunnitelma tuli esiin, kun he selvittivät Tullisalmen salaisuuksia.
Tiedot löytyivät Liikenneviraston arkistosta Helsingistä. Kaikesta päätellen suunnitelmat olivat pitkällä.
Arkistosta löytyi Venäjän vallan aikaisia piirustuksia, kustannuslaskelmia sekä tietoja 18601870-luvuilla tehdyistä maaperämittauksista.
Löytyipä jopa suunnitelma siitä, että kanavavahdeille rakennetaan kaksi ulkohuussia, Kokki sanoo.
Kivitaipaleesta kaavailtiin 15 metrin levyistä, jotta Enso-Gutzeitin tukkilautat saadaan vedettyä kokonaisina kanavasta läpi.
Enso-Gutzeit piti kanavaa hyvin kannattavana. Se olisi maksanut itsensä nopeasti takaisin, Kokki kertoo.
Kanavan rakentaminen oli esillä vielä 1910-luvulla, mutta asia lienee Kokin arvion mukaan hautautunut Suomen itsenäistymiseen ja sen jälkeisiin tapahtumiin.
Minua harmittaa ja varmasti monia muitakin harmittaa, ettei Kivitaipaleen kanavaa rakennettu.
Kivitaipaleen kanavan sijasta Tullisalmi kohennettiin. Tullisalmi on Kokin mukaan ruopattu keskiosiltaan, sillan molemmin puolin, 1930-luvun alkuvuosina.
Salmen keskiosa lienee ollut kulkukelvoton, etenkin matalan veden aikaan.
Saimaan hylyt -ryhmä löysi kesän sukelluksissaan selviä merkkejä patorakennelmista. Ruopattava alue on padottu ja kuivatettu.
Tullisalmi näyttää luonnolliselta, mutta näin ei ole ollut.
Kuivatuspatojen jäänteet ovat tulleet esiin matalan veden aikaan.
Kutilan kanavahanke ikiroudassa
Ilpo Leskinen
TAIPALSAARI. Kutilan kanavan rakentamista puuhattiin viimeksi esiin vuosina 20062007. Rakentamista selvitettiin laivamatkailuyrittäjien aloitteesta.
Tuolloin rakentamisen arvioitiin maksavan kuusi miljoonaa euroa. Kanavaa pidettiin kiikun kaakun kannattavana.
Taipalsaaren kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen kertoo, että kanavahanke kariutui rahan vähyyteen.
Kanavan rakentamiseen liikenevän rahan määrä lienee noistakin ajoista vähentynyt.
Rahallisesti kanavan rakentaminen on iso asia. Kutilan vaikutuspiirissä on 150 maanomistajaa, asukasta ja mökkiläistä, joten valituksiakin varmasti tulisi, Westinen sanoo.
Kannattavuuden arviointiin vaikuttaa Westisen mukaan se, mikä paino lomaliikenteelle ja turismille lasketaan ja miten pitkälle tulevaisuuteen kannattavuuslaskelmat ulottuvat.
Kanavien kaivamisen kulta-aikaa
Ilpo Leskinen
Etelä-Karjalan liiton erikoissuunnittelija, historiantutkija Anu Talka ei ihmettele Saimaan hylyt -ryhmän arkistolöytöä. Se kuvastaa täysin aikansa henkeä.
Vaikka Kivitaipaleen kanavan suunnitelmat eivät ole Talkalle tuttuja, arkistolöytö ei tule yllätyksenä.
1830-luvulta lähtien vesiväylien kunnostaminen ja kanavoinnit olivat todella yleisiä. Saimaan rahtiliikenne oli vilkasta ja Lappeenrantaan kohdistui valtava paine ennen Savonlinnan rautatien valmistumista (1908).
Ei mitään uutta auringon alla. Sujuvan liikkumisen tarve ohjaa ihmisten ajatuksia, Talka sanoo.
Hän arvioi hankkeen kariutuneen, koska muut liikennemuodot tulivat kilpailemaan vesiliikenteen rinnalle ja syrjäyttivät sitä vähitellen.