Petteri Värtö
Lappeenranta on puustonsa puolesta vanha venäläinen kaupunki. Vanhimpien puiden taimien alkuperää ei tiedetä, mutta ne on istutettu tsaarinvallan aikana.
Katupuiden suomalaisuusaste alkoi kasvaa samaan aikaan, kun niiden rehevyyttä ihailevien venäläisten ostosmatkailijoiden määrä alkoi lisääntyä kaupungissa.
Valtuuston istutuspuistoon Sammonlahdessa on istutettu 50 keisarinlehmusta. Niitä kokeiltiin, kun taimia alkoi saada Suomesta, Arto Pulkkinen kertoo.
Taimien ostamisessa tärkein kriteeri on niiden kotimaisuus. Hinnan merkitys ostopäätökseen on vastaavan hortonomin Hannu Tolosen mukaan vähäisempi.
Istutuspuisto on vuodelta 1991. Eläkkeellä olevan kaupunginpuutarhurin (19772004) mukaan keisarinlehmukset alkoivat ilmestyä katukuvaan 2000-luvulla.
Keisarinlehmus on arkkitehtoninen, ylhäältä alas kapeneva puu, jossa on suora runko eikä lehmuksille ominaisia kyhmyjä, Pulkkinen perustelee valintoja.
2000-luvulla lajia on istutettu keskustan ohella uusien asuinalueiden pääkaduille. Omakotialueiden pienillä sisäkaduilla kasvaa myös pihlajia ja pienempiä puita.
Arto Pulkkista voi pitää nykyisen katupuuston isänä Lappeenrannassa. Kun hän tuli toimeen, kaupunki istutti puita saman verran kuin kaatoi, sata vuodessa.
Pulkkisen aikana taimien istutus lähti nousuun, ja määrä on vakiintunut noin 400:ään vuodessa. Ympäristövuosi 1985 oli huippu, multiin pantiin 1 000 tainta.
Istutukset vaihtelevat vuosittain 200700 välillä. Vaihtelu johtuu kunkin vuoden työohjelmasta. Jos rakennetaan pitkiä, uusia katulinjoja, määrä on suurempi. Uusille alueille kaavoitetut puistot vaativat harvoin runsaita puuistutuksia, ja muut puistoistutukset ovat pääasiassa vanhojen puiden korvaamista, Tolonen sanoo.
Lehmus on istutusten top-ykkönen. Pulkkisen kaudella niiden osuus kaupunkipuista määrittyi vähintään 60 prosentiksi, nyt viidestä puusta neljä on lehmuksia.
Lehmusten osuutta puustosta kasvattaa sen kestävyys ja sopivuus: koivu on kolhun- ja jalava kylmänarka, havupuilla taas on iso juuristo ja vaahteralla oksisto.
Havupuiden määrä on vähäinen. Niitä pitäisi käyttää enemmän, sillä ne antaisivat talvivihreää, mutta neulaset kestävät huonosti saasteita, Pulkkinen kertoo.
Havupuut ovat myös hidaskasvuisia ja tuplasti lehmuksen hintaisia. Lappeenrannan katukohteissa yleisesti käytetty lehmuksen istutuskoko maksaa 120 euroa.
Keskustan alueella ja spesiaalikohteissa käytetyn kookkaamman taimen hinta on 300 euron paikkeilla. Ne eivät ole niin herkkiä ilkivallalle, Tolonen toteaa.
Lehmus
Lehmus kuuluu malvakasveihin. Puuta on noin 30 erilaista lajia. Suomessa ainoa luontainen laji on metsälehmus. Puistolehmus on sen ja isolehtilehmuksen risteytys.
Lehmuksen suosio kaupungin katupuuna perustuu sen kestävyyteen. Lehmus sietää liikenne- ja muuta saastetta sekä katusuolaa, ja sen juuristo mahtuu asvaltin alle.
Lehmuksen ongelma on mesikaste, puussa makeuden perässä olevien kirvojen uloste, joka tahraa autot ja kadut. Hevospelien ja hiekkateiden aikaan pulmaa ei ollut.
Lähteet: Arto Pulkkinen, Wikipedia
Puutarinoita
Vanhimpia Lappeenrannan katupuita, piilipuita, oli 1970-luvulle asti Lappeen kirkon edessä. 1840-luvulla silloisen kirkkoherran istuttama puusto muodosti ovikujanteen.
Halkosaari on tuttu hopeapajuista. 187080-luvuilla istutetut hopeapajut kuolivat, kun Saimaa oli ennätyskorkealla ja Halkosaari nykyistä matalammalla vuonna 1899.
Vuonna 1899 istutetuista lehmuksista paras kunto on nykyisin Raastuvankadun puilla. Katuliikenne on vähäistä ja katupuusto on saanut kasvaa rauhassa.
Lähde: Arto Pulkkinen