Lappeenranta. Oven pielessä on vettä ja leipää. Tarjoilu Etelä-Karjalan museon uuden näyttelyn avajaisissa ja tiedotustilaisuudessa ajaa sisälle sen teemaan.
Konnunsuon vankila, sen merkitys paikallisessa elämässä ja sijoittuminen vankiloiden yleiseen historiaan. Kattaus on ovenpielusta runsaampi ja hyvin tuore.
Vankila on suljettu yhteisö, ja sen elämää voi olla vaikea päästä dokumentoidaan, kun se toimii, Etelä-Karjalan museon intendentti Satu Eiskonen sanoo.
Esimerkiksi Kivisaaren osasto jää tämän takia vähälle museon näyttelyssä. Eiskosen mukaan siellä olivat jäljellä vain sikalan hajut, kun dokumentointi käynnistyi.
Konnunsuon vankilan lakkautuspäätös huhtikuussa 2009 avasi museoväelle ovet kiven sisälle. Museo alkoi taltioida vankilan historiaa ja tarinoita yhteistyössä Konnunsuon henkilökunnan kanssa. Museo sai kokoelmiinsa tuntuvasti lisää esineistöä, ja muistoista leikkautui uusi tallenne, jonka voi katsoa Kalterikinossa.
Kinon ohjelmistossa on viisi Konnunsuolla kuvattua filmiä, Hannu Karpon 1970-luvun dokumentista ammattikorkean dokumenttiin ja Kotiteollisuuden videoon.
Satu Eiskosen mukaan filmit ovat vankilaympäristön nostamista. Se on myös tänään avautuvan näyttelyn tavoite: tehdä kunniaa lakkautetun vankilan muistolle.
Etelä-Karjalan museon kokoelmissa Konnunsuon rooli on tähän asti ollut varsin vähäinen. Vankilan paikallishistoria on taltioitu lähinnä Joutsenon museoon.
Konnunsuon esineistä meillä on ollut vain junanlyhty ja pari vanginvartijan päähinettä, kokoelma-amanuenssi Reija Eeva kertoo. Nyt on 70 esinettä lisää.
Näyttely kertoo niiden, lehtijuttujen ja valokuvien avulla vankilan tarinaa henkilökunnan ja vangin näkökulmasta. Museotilassa voi kurkistaa entis- ja nykyajan vangin selleihin, käsityötaito on esillä koruina ja nahkatöinä ja rakennusympäristö sekä historia Rikosseuraamusviraston arkistoihin taltioiduissa valokuvissa.
Konnunsuo taipuu myös uusiokäyttöön. Museokaupan hyllyillä kalterit ovat jääkaappimagneetteina ja rintakoruina, vanginvaatteet kolikko- ja muina pusseina.
Vankilan rakennushistoriallinen perintö on uudessa käytössä ja omistuksessa. Amanuenssi Miikka Kurrin mukaan vastaanottokeskustoiminta on hyvä asia.
Isoin uhka alueelle on sen pirstoutuminen, kun maiden ja rakennusten vaihtuvat omistajat eivät enää ymmärrä niiden kytkeytymistä historiaan tai toisiinsa.
Osa Konnunsuon kulttuurihistoriasta ja paikan hengestä on nyt museon suojissa esillä ja taltioituna. Alueen rakennusperinnöstä suojelupäätös vielä puuttuu.
Vankila tien päässä Konnunsuon vankila 19182011 -näyttely Etelä-Karjalan museossa 18.9.201224.2.2013.
Konnunsuon vankila
Perustettu työsiirtolaksi vuonna 1918.
Maataloutta harjoittavaksi keskusvankilaksi vuonna 1922.
Parhaimmillaan viljeltyä peltoalaa liki tuhat hehtaaria.
Alunperin 224 selliä ja 12 yhteishuonetta. Tilaa 271 vangille.
Teollisuuspainotteinen vankila muotoutuu 1960-luvun ja maatalouden ylituotannon alasajon jälkeen.
Turvetuotanto siirtyi vankilalta valtiolle 1970-luvulla.
Oikeusministeriö teki vankilan lakkautuspäätöksen huhtikuussa 2009.
Vankilan toiminta päättyi 30. joulukuuta 2011.