Anssi Kemppinen
SIMPELEJÄRVEN tila on viime vuosina huonontunut.
Monien mittauspisteiden ja mittareiden mukaan järven tila on vuodesta 1993 lähtien muuttunut keskimäärin hyvästä tyydyttäväksi.
-Esimerkiksi Joensuunselällä typpipitoisuus on nousussa. Sokkiinselän vesi on samentunut jyrkästi. Järvessä on monia hapettomia kohtia, sanoo toimitusjohtaja Pena Saukkonen Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksesta.
Syytä löytyy niin Siikalahden ruoppauksista, rantapengertien teosta, jätevesiputken rikkoutumisesta, jätevesilaitoksesta, maataloudesta ja muusta ihmisen toiminnasta. Tilaa ovat pahentaneet leudot talvet, rankat sateet ja sisäinen kuormitus.
Simpelejärven alapuolinen Kivijärvi on vielä hyvässä kunnossa, mutta kovat sateet näkyvät hetkessä senkin kunnon heikentymisenä.
EILEN päättyneessä Yhdessä Simpelejärven puolesta -hankkeessa yritettiin pysäyttää järvien tilan huononeminen.
-Haettiin keinoja vähentää järveen päätyvää ravinnekuormitusta. Esimerkiksi viidelle kosteikolle saatiin suunnitelmat ja yksi kosteikko on suunnittelussa, sanoo hankevetäjä Miika Sarpakunnas.
Vaikka hankkeen käytössä oli tiedot ojavesien ravinteista, ei kosteikkoa aina saatu perustettua pahiten saastuttavien ojien päähän.
-Kaikki maanomistajat eivät halunneet kosteikkoa maalleen. Kaikilla paikoilla ei ollut myöskään tilaa riittävän suurelle kosteikolle. Liian pieni kosteikko ei toimi, sanoo Sarpakunnas.
ProAgria Etelä-Karjalan maisemanhoidonneuvojan Laura Blomqvistin mukaan maatalouden tukiehdot eivät myöskään aina täyttyneet. Kosteikon perustamiseen haluttiin rahoitus, sillä se turvaa myös hoitoa seuraaville vuosille.
Kosteikkojen lisäksi järvestä nostettiin särkikalaa, parannettiin salmien virtausta, etsittiin keinoja Parikkalan hulevesien puhdistamiseen ja muun muassa neuvottiin maatiloja.
HANKKEEN teot ovat vasta alkuja 95 neliökilometrin suuruisen järven tilan parantamisessa.
Monituiset ojat syöksevät edelleen ravinteita järviin. Myös Särkisalmen jätevesilaitoksenkin laskuvesi tuo ravinteita.
-Jatkossa pitää esimerkiksi saada lisää suojakaistoja pelloille, vaikka hyvin niitä nytkin on. Niittoja on jatkettava. Petokalakanta on pidettävä vahvana. Paikallisten ihmisten on itse hoidettava järvensä kuntoon, luettelee Sarpakunnas jatkotoimenpiteitä.
Kaksivuotisen Simpelejärven puhdistushankkeen rahoittajina olivat Kärki-Leader, paikalliset yritykset, Parikkalan ja Rautjärven kunnat. Mukana oli myös talkoolaisia.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Simpelejärven puhdistushankkeessa poistettiin vesikasveja veden virtauksen parantamiseksi salmissa. Heikki Kosonen niittämässä toissa kesänä Haapalahden Jouhtsalmessa.