Tosissaan muttei liian vakavasti

Liigapelaajat Marika Kylliäinen ja Maiju Sepponen vahvistavat Joutsenon Katajan nuorta joukkuetta. Salibandyn juniori-ikäluokat ovat vähissä Joutsenossa.

Kalle Sipiläinen

JOUTSENO. Kun on kymmenen talvea kiertänyt pelihalleja ja treenannut kesät toukokuusta alkaen, niin miltä se muunlainen elämä maistuu?

— En tiedä, mitä muut ihmiset tekevät. Siis ne, jotka eivät pelaa, naurahtaa NST:n naisten liigaryhmän takalinjoilta vuosien ajalta tuttu Marika Kylliäinen.

Pelit pääsarjatasolla 27-vuotias Kylliäinen päätti keväällä SM-pronssiin, mutta pitkään maila ei saanut nurkassa tyhjänpanttina seisoa.

Alkavalla kaudella hän vahvistaa Joutsenon Katajaa paria sarjaporrasta alempana kakkosdivisioonassa.

— Aluksi ajattelin, että ei mitään. Sitten tuli mieleen, että ehkä tämä menisi. Tosissaan ollaan, mutta aikaa ei mene paljon niin kuin liigassa.

Joutsenohallin ovesta kävelee sisään pelikavereita mailakassi olalla ja mopokypärä kädessä. Useimmat heistä ovat kymmenkunta vuotta Kylliäistä nuorempia, mutta sopeutumisvaikeuksia moninkertainen SM-mitalisti ei myönnä kokeneensa.

— Näköjään jutut ovat ihan samanlaisia. Linja-automatkoja odotellessa.

Toinen Katajan liigavahvistus on seuran oma kasvatti Maiju Sepponen. Hän opiskelee edelleen Espoossa, mutta pelaa pelit Joutsenossa.

Muutama kokeneempi peluri tarvitaan, sillä Kataja hakee sarjanousua. Muuten kokoonpano on nuori. Viime kaudella keski-ikä oli 18 vuotta. Pitkälti samalla ryhmällä pelataan niin naisten kuin B-tyttöjen sarjaa.

— Treenaamme isolla ringillä ja panostamme siihen peliin, kumpi on sillä hetkellä tärkeämpi. Pelipäivä ratkaisee, selvittää Katajaa valmentava Toni Soikkeli filosofiaansa.

Viime kaudella seuran C-tytöt sijoittuivat SM-nelosiksi, mutta täksi kaudeksi ikäluokan joukkuetta ei saatu enää jalkeille.

Valtaosa pelaajista nousi B-tyttöihin, muun muassa yksi maalivahdeista Jutta Mäkelä, jonka NST:n maalilta ja Pesä Yseistä tuttu isosisko Jonna Mäkelä torjuu palloja Sveitsissä.

Muita tyttöjoukkueita Katajalla ei ole, eikä poikien puolella tilanne ole parempi, joten jatkuvuuden turvaaminen Joutsenossa lienee haastavaa?

— NST:n kanssa tehdään jonkinlaista yhteistyötä, mutta mitään farmisopimusta ei ole. Toivottavasti jatkossa yhteistyötä tehdään enemmän, mutta tällä hetkellä kuvio on vähän avoinna, kertoo Soikkeli.

Siinä mielessä tilanne on hänen mukaansa hyvä, että joukkue on oikeasti nuori.

— Ja vaikka osa opiskelee muualla, he haluavat pelata täällä. Niin vakavaa tämä ei ole, etteikö sitä mahdollisuutta annettaisi. Kunhan vain pitävät itsensä kunnossa.

Nuorille pelaajilleen Soikkeli kertoo linjanneensa, että jos liigaan kyselevät, niin menkää, mutta ei toiseen junnujoukkueeseen.

— Jos kaksi lähtee, sen jälkeen ei ole enää joukkuetta. Ei tapeta katajalaista salibandya.

KUVATEKSTI

Kalle Sipiläinen

— En tiennyt mitä odottaa, mutta onhan täällä ihan älyttömän vikkeliä junnuja. Yhtään ei saa löysätä, kertoo entinen NST:n liigapeluri Marika Kylliäinen ensikokemuksistaan Katajan harjoituksissa. Ennen sarjan alkua pelataan cupia, jossa pelit alkavat lauantaina Tampereella.

Salibandy Katajassa

Jaosto perustettiin 1991.

Tällä hetkellä seuralla on joukkueet naisten ja miesten 2-divisioonassa, B-tytöt ja mikropojat. Lisäksi on muutama harrastejoukkue.

Ennen Joutsenohallin valmistumista kotikenttänä toimi vuonna 1997 käyttöönotettu Kataja-halli.

Liigatasolle on noussut useita Katajan kasvatteja. Tunnetuin heistä on entinen maajoukkuepeluri Aki Seppälä. Anni-Maija Seppänen ja Inka Lampinen ovat pelanneet naisten ja tyttöjen maaotteluita.

Kirjoittaja:
Kalle Sipiläinen